Terveystiedon projekti

Paavo Jordman, 8D, VYK

Sisällys:

  1. Oma terveys ja elämäntavat
  1. Terveyspäiväkirja
  2. Mitä (hyvä) terveys on?
  3. Terveyden osiot ja niiden yhteydet
  4. Terveyden merkitys
  5. Oma terveyteni
  1. Mieliala - doria?
  1. Mielialapäiväkirja
  2. Mielialan merkitys ihmiselle
  3. Mielialahäiriöt
  4. Oma mielialani
  1. Ravinto
  1. Ravintopäiväkirja
  2. Ravinto
  3. Ravintoaineet
  4. Nuorten ravitsemus - doria
  5. Oma ravinnonsaantini

Oma terveys ja elämäntavat

Terveyspäiväkirja

Oma terveyspäiväkirjani ajalta 16.- 22.8. 2013

Päivä

Terveys

 Muita huomioita

Perjantai

Olin terve.

Valvoin aika myöhään.

Lauantai

Aamupalan ja lounaan välisenä aikana tuli kova nälkä ja hiukan paha olo.

Söimme ravintolassa hyvää ruokaa.

Sunnuntai

Olin terve.

Maanantai

Olin täysin terve.

Koulukuvaukset.

Tiistai

Hiukan vatsaa koski koulun jälkeen, ei pahasti.

Keskiviikko

Olin terve.

Torstai

Koulusta kotiin pyöräilyn aikana vähän sattui selkään.

Sitä ennen oli ollut liikuntatunti.

Mitä (hyvä) terveys on?

Ennen oman terveyteni miettimistä on varmaan hyvä kertoa, mitä terveys on. Katsotaan ensin, mitä netti tarjoaa, aloitetaan Google-haku hakusanalla “terveys”. Ensimmäinen hakutulos on hyvaterveys.fi. Aikakauslehden sivu tarjoaa pääasiassa terveysvinkkejä ja -uutisia: “Kolme porrasta kuntoon”, “Vatsasta voimanpesä”, “Rentoudu joogalla”, mutta päästäänkö terveyteen yksittäisillä vinkeillä? Jatketaan. Seuraavana on vuorossa Iltalehden nettisivujen terveys-osasto, jossa artikkelit ovat suosion hakuisia, siinä missä lehden muutkin jutut; “Näin grillaat terveellisemmin”, “5 terveellistä syytä masturboida”, “Yllättävä hyöty tietokonepeleistä” “Syömishäiriöt nuorten naisten piina - sairastuneilla keskimääräistä parempi koulutus”, jutut ovat toki kiinnostavia, mutta niihin ei välttämättä kannata luottaa. Ylen uutiset terveydestä ovat maltillisempia, mutteivät kerää yhtä suurta yleisöä. (http://bot.fi/9nu) Vihdoin päästään suomenkieliseen wikipedia-artikkeliin. Wikipedia selittää terveyden  

“negatiivisesti ruumiillisten ja henkisten sairauksien poissaolona tai positiivisesti hyvänä ruumiin ja hengen tilana, jota kuvaa parhaiten sana hyvinvointi. Terveys on kuitenkin laaja käsite, jonka määritelmää on vaikea esittää. Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan ”terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden puutetta”.”

Ja siinä olikin käytännössä koko artikkeli. Tynkä se on, eikä edes englanninkielisen wikipedian artikkeli ole pitkä. Onko terveys todellakin kovin vaikea aihe, kuten äskeinen lainaus antoi ymmärtää? Artikkeliin oli kuitenkin liitetty kuva Hygieiasta, muinaisen kreikan terveyden ja puhtauden jumalatteresta. Siinä missä Hygieian isä Asklepios liitettiin parantamiseen, Hygieia oli puolestaan suorassa yhteydessä sairauksien estämiseen ja terveyden ylläpitämiseen. Jo antiikissa siis terveys oli ollut niin tärkeässä osassa että sille oli annettu oma jumalatar, jonka mukaan on nimetty “kehon puhtautta” merkitsevä sana hygienia. Onko terveys siis sairaudettomuutta ja hyvää hygieniaa? Katsotaan vielä terveystiedon oppikirjastani Dynamo 7-9 , joka varmasti antaa jämäkän ja ymmärrettävän selityksen… Mutta ei. Kouluaineen, jonka nimikin on terveystieto, oppikirjassa ei lue missään selvästi, mitä terveys tarkoittaa. Jäädään siis maailman terveysjärjestön määritelmään: fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin hyvä tila on myös hyvää terveyttä, ja niin kertoo vielä Terveyskirjastokin.

Terveyden osiot ja niiden yhteydet

Jos terveys olisi pelkkää sairaudettomuutta, voisin helposti kertoa omasta terveydestäni: Sairastelen harvoin, mutta juuri esimerkiksi eilen minulla oli melko kovaa vatsakipua aamulla. Syy oli, kuten tavallista, minulla helposti havaittavissa: Sitä edellinen päivä oli ollut todella raskas päivä, sillä ensin koulupäivän aikana 12km kävelyä Salmessa, illalla vielä parin kilometrin lepakkoretki Olkkalan Vakolassa ja syömisetkin olivat olleet sinä päivänä vähän huonoja, perheellämme on nimittäin perjantaina karkkipäivä. Muuten todellakin olen melko harvoin sairaana. Usein kipuni ovat vatsakipua, tosin aika pientä sellaista. Olen ajatellut, että vatsani on melko herkkä; tulee joskus hiukan kipeäksi jo pitkästä sängyssä makaamisesta, aamulla yön jälkeen.

Mutta terveyteen vaikuttavat myös sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä toimintakyky, johon terveys on voimakkaasti sidoksissa koska toimintakyky auttaa jaksamaan ja selviytymään arjessa. Aiemmin mainittujen lähteenä ovat tietysti elämäntavat, kuten uni, ravinto, ja liikunta sekä ihmissuhteet ja onnellisuus. Paitsi että nämä asiat ruokkivat terveyttä ja hyvinvointia, myös terveys ja hyvinvointi ylläpitävät osiaan ja pitävät niitä yhteydessä. Ja terveydestä on hyötyä; siitä lisää seuraavassa osiossa.

Terveyden merkitys nuorille ja nuorten terveys

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian materiaalikansiosta kouluterveydenhoitajalle löytyy tietoa yläaste- ja lukioikäisten terveydentilasta ja terveyden merkityksestä heille.

Siellä kerrotaan monipuolisesti terveydestä. Tiivistettynä siellä lukee että se on ihmiselle usein merkittävä arvo.  Koska kyseinen tiedosto kuitenkin suuntautuu nuorien terveyteen, on siellä siitä sitäkin enemmän tietoa.

Alussa on WHO:n tutkimus koululaisten terveydestä. Sitä on toteutettu lähes 30 vuoden ajan 40 eri maassa. Aineiston mukaan lasten ja nuorten keskimääräinen terveydentila on parantunut mutta erot ovat kasvaneet esim. eri valtioiden välillä. Lisäksi dokumentissa on tietoa Suomen sisäisestä kyselystä vuodelta 2006, kohteena 8.- ja 9.luokkalaiset: Suomalaiset nuoret ovat keskimääräisesti liian painavia ja nukkuvat liian vähän mutta liikkuvat paljon enemmän kuin monien muiden maiden nuoret.

Huonon terveyden on dokumentin mukaan todettu aiheuttavan myös heikkoa koulumenestystä. Onneksi parempaan päin ollaan menossa, kokonaisuutena.

Samalla mainitaan tiedostossa myös Terveys 2015-kansanterveysohjelma, aiheenaan terveyden edistäminen; elämänlaadun parantaminen yksilössä ja yhteisössä; mahdollisuuksien parantaminen; voimaantuminen. Nuorten terveyden edistämisestä puhutaan paljon; dokumentti sisältää erityisesti tietoa kouluterveydenhoitajan merkityksestä nuorten terveyden edistämisessä. Töitä tehdään paljon nuorten terveyden eteen, mutta todellisuudessa on niin, että nuoren terveys lähtee nuoresta itsestään. Voisimmekin tarkastella nyt sitä, mitä nuoret ajattelevat omasta terveydestään:

Varmasti on niinkin että ihminen ymmärtää terveyden todellisen merkityksen ja kokee terveytensä hyvin tärkeäksi asiaksi vasta vanhemmiten; kun riskitkin ovat suurempia.

Se on sikäli harmillista, koska huonon terveyden syy löytyy usein elintavoista jo nuorena.

Mieliala

Mielialapäiväkirja

Oma mielialapäiväkirjani ajalta 6.-12.9. -13

Päivä

Sanallinen kuvaus

Arvosana 1-5

Perjantai

Olin melko hyvällä mielellä.

Lauantai

Mieliala oli koko päivän vähän maassa, mutta ei kuitenkaan kehno. Jotenkin outo mieliala.

Sunnuntai

Oli kiva päivä. Sain tehtyä juttuja, käytiin uimahallissa.

Maanantai

Muuten hyvä päivä, mutta koulun jälkeen vähän paha mieli, en tiedä, mistä johtui.

Tiistai

Olin oikein hyvällä tuulella.

Keskiviikko

Suurimmaksi osin mieliala oli hyvä.

Torstai

Olin hyväntuulinen

Mielialan merkitys ihmiselle

Mieliala koostuu tunteista, se on tunteiden vyyhti, jossa osallisina voivat olla yleisimmin  iloisuus, hilpeys, aurinkoisuus, tyytyväisyys, ja yhtä hyvin myös apeus, alakuloisuus, masentuneisuus ja toivottomuus. Ja tasapainoinen tunne-elämä syntyy näistä kaikista, ihminen tarvitsee huonojakin hetkiä.

Mielialasta lähtee ihmisen käytös, tekojen pohja. Siksi se on niin tärkeä asia ihmisille. Norman Vincent Peale on koonnut kirjaansa “Elämänmyönteistä viisautta” sitaatteja, jotka painottavat erityisesti hyvän mielialan tärkeyttä:

“Ilman innostusta ei ole syntynyt mitään suurta”

Ralph Waldo Emerson

“Elämämme on sellainen, millaiseksi ajatuksemme sen tekevät”

Marcus Aurelius

“Meillä ei ole aavistustakaan siitä, kuinka moni ihmisen sairaus saa alkunsa tai pahenee turhasta murehtimisesta”

Walter Clement Alvarez, lääket. tri.

“Mitään ei pidä pelätä niin paljon kuin pelkoa”

Henry David Thoreau

Moni näistä sitaateista on jokseenkin aiheen rajalla, koskien mm. innostusta, mutta erityisesti kolmas sitaatti tuo esille ajatuksen siitä, kuinka mieliala vaikuttaa ihmisen terveyteenkin. Kävin eilen Heurekan Body Worlds- näyttelyssä, jossa luin, kuinka stressi ja ahdistuneisuus voivat aiheuttaa esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja hormonien takia, joita stressissä syntyy. Nykyinen, kiireinen yhteiskunta voi siis olla osasyynä sairauksiinkin. Tosin eustressi, hyvä stressi ei ole uuvuttavaa ja haitallista kuten muu stressi vaan välttämätöntä erilaisten taitojen oppimiselle, monen keksinnön lähde. Sitä paitsi stressi voi tarttua, se on siis osittain sosiaalinen tapahtuma. Tässä huomaakin mielialan yhteyden myös kolmanteen terveyden alueeseen, sosiaaliseen terveyteen.

Mielialaan kuuluu tunteiden lisäksi mitä ilmeisimmin suhtautuminen vastaan tuleviin, ikäviin tai positiivisiin asioihin. Eivät asiat meitä vaivaa, vaan suhtautumisemme niihin. Siinäpä taas sitaatti, joka on niin paljon käytetty, etten laittanut siihen sanojaa lainkaan. Asenne on tärkeä osa ihmisen ajattelua. Ihmisen on selviytyäkseen osattava suhtautua asioihin oikein. Optimismia eli positiivista suhtautumista  maailmankäsityksemme perustana käsitetään usein paremmaksi vaihtoehdoksi kuin pessimismiä, ajattelua jossa tulevaisuus nähdään pahana, uhkaavana tai epäilyttävänä asiana. Varmasti kaikilla pyörii joskus päässä pessimistisiä ajatuksia, (varmaan se on aivan tarpeellistakin) mutta sitä ei ainakaan Terveyskirjaston mukaan kannata ottaa tavaksi. Perinteinen testi on se, näkeekö ihminen puolillaan olevan lasin puoliksi täytenä vai puoliksi tyhjänä. Itselläni tosin se riippuu siitä, onko lasia viimeksi täytetty vai tyhjennetty. Amerikkalaisella psykiatrilla David Burnsilla on kattavampi selonteko optimismista ja pessimismistä. Hän kuvailee näin pessimististä ajattelua:

  1. Kaikki tai ei mitään -ajattelu, mustavalkoinen ajattelu. "En voi enää pelata jalkapalloa, siis en voi nauttia urheilusta."
  2. Yleistys. "En voi enää pelata jalkapalloa, siis elämä ei ole enää elämisen arvoista."
  3. Yksi negatiivinen asia värjää koko ajattelun negatiiviseksi. "Minulla ei ole paprikaa, siis koko päivällinen on pilalla."
  4. Hyvien asioiden mitätöiminen. Ystävä sanoo, että näytän tänään hyvältä. "En voi näyttää, koska tunnen oloni kurjaksi. Ystävä on siis väärässä", ajattelen, sen sijaan että sanoisin kiitos ja olisin iloinen kohteliaisuudesta.
  5. Ennenaikaiset johtopäätökset, ajatustenluku ja ennustaminen. Tervehdin työtoveria, joka ei vastaa tervehdykseen. "Hän on varmaan suuttunut minulle", totean sen sijaan että ajattelisin työtoverin vain olevan hajamielinen. Herään aamulla päänsärkyyn. "Nyt on koko päivä pilalla, enkä saa mitään tehdyksi."
  6. Suurentelu. "En kestä tätä kipua enää hetkeäkään. Kuolen."
  7. Musta tuntuu -päättely. "Tunnen itseni hyödyttömäksi, siis olen hyödytön."
  8. Leimaaminen. "Olen kipupotilas, siis olen invalidi, vajavainen ja vailla mitään hyviä ominaisuuksia."
  9. Ottaminen henkilökohtaisesti. Menemme syömään valitsemaani ravintolaan, ja ruoka on surkeaa. Tunnen itseni syylliseksi, koska "olen pilannut koko illan."
  10. Minun täytyy -ajattelu. "minun pitää, joudun, minun on pakko, minut on määrätty" tekemään jotain sen sijaan että voin, saan, osaan, pystyn ja kykenen, minulla on mahdollisuus.

Hän on arvattaenkin sitä mieltä, että tällaista ajattelua tulee välttää. Sitä mieltä minäkin olen. Yleistäminen, suurentelu ja kaikki tai ei mitään eivät ole pohjimmilyaan pahoja asioita, sillä ne ovat osa ihmisyyttä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö äskeiset Burnsin kymmenen kohtaa ole vältettäviä asioita nykyään. Kun ajatellaan positiivisesti, se lisää yksilön omia voimavaroja ja parantaa yhteisön elämää. Itse olen turhan taipuvainen Burnsin mainitsemiin ajatuksiin, mutta yritän ajatella ennemmin positiivisia asioita.

Ravintopäiväkirja

Päivä

Ke

To

Ma

Aamiainen

Klo. 7.30 Leipää, mehua

En muista mitä söin, söin kuitenkin; n. klo.7.30

Klo. 7.30 Tumma leipä, jolla sulatejuustoa, kinkkua ja paprikaa, 2 lasia maitoa

Lounas

Klo. 6 kalapalaa; perunoita; punajuurisalaattia; vettä

Tomaattipastaa, vihersalaattia, vettä

Klo. 11.35

4 jauhe-

lihapihviä, 2 perunaa, raastesalaattia, vettä

Nälkä 5/10

Välipala

Klo. 15 Leipä, jossa sulatejuustoa, kinkkua, paprikaa; kaakao

-

Klo.15

2 vaaleaa leipää, joilla margariinia, juustoa, metwursti, tomaattia. Muki teetä.

Nälkä 4/10

Päivällinen

Klo. 18

Kasvissosekeitto, leipää, vettä

Klo. 16 Kananugetteja, keitettyjä perunoita& porkkanoita, salaattia, kastiketta, vettä

Klo. 19

Itsetehty munakas, jossa makkaraa, sipulia, juustoa, tomaattia; vettä

Nälkä 7/10

Iltapala (aina n. klo. 21)

Jogurttia, banaania, muroja

Leipää kinkulla&salaatilla, mehua

Jogurttia, mysliä

Ravinto

Ihminen, kuten kaikki eläimet (ja muutkin eliöt), tarvitsee ravintoa. Eläinten ravinnon on oltava eloperäistä, ja taas sama pätee ihmisellä; ihminen tarvitsee siis ravintoa samoilla ehdoilla kuin eläimetkin. Ravinnossa on oltava tiettyjä ravintoaineita, periaatteessa on aivan sama, mistä ne saa, toisaalta niitä ei saa kaikkialta. Tärkein asia ravinnossa on kuitenkin se, että se ravitsee; antaa eliölle energiaa elää. Ihmisen ravinto on kuitenkin paljon monimutkaisempaa. Ihminen välittää ravintonsa mausta muutenkin, kuin välttääkseen myrkylliset aineet. Ihminen pitää ruokaa, jota nimitystä ihmisen ravinnosta käytetään, myös muuten tärkeänä kuin vain ravitsemuksensa puolesta. Kun ihminen keksi tulen, hän huomasi lihan olevan parempaa ja helpompaa pureskella kun sitä pitää kuumuudessa tulen yllä; ruokasanastossa tätä taas sanotaan kypsentämiseksi. Siitä lähti kehitys, jossa ruoasta tuli yhä tärkeämpi osa ihmistä (eikä voi olla mainitsematta että ruoan kypsennys lisäsi ihmisen älykkyyttä, aivoilla oli enemmän tilaa päässä raateluhampaiden pienentyessä nykyisen kaltaisiksi). Nykyään ruoan ajatellaan olevan elämyksiä, ruokailun taas positiivinen hetki, joka antaa voimaa ja hyvää mieltä, terveyttä ja vieläpä tuo läheiset yhteen.

Toisaalta samaan aikaan ravintoon liittyvät ongelmat lisääntyvät maapallolla; Teollisuusmaiden ongelmana on lihavuus, yliravitsemus eli ravinnon liiallinen saanti verrattuna energian kulutukseen sekä erilaiset syömisongelmat, joidenkin kehitysmaiden ongelmana taas aliravitsemus, ravinnon liian vähäinen saanti. Lisäksi modernissa yhteiskunnassa on alettu kinnittää huomiota eettisiin ongelmiin ravinnon (massa)tuotannossa, kuten tuotantoeläimien ja työntekijöiden elinoloihin sekä ruoantuotannon ympäristövaikutuksiin.

Kun tiede kehittyi, huomattiin kuinka tärkeää ihmiselle ovat ravintoaineet ja niiden sopiva saanti: Hiilihydraatit, proteiinit, rasvat, kuidut, vitamiinit, hivenaineet. Huomasimme, että terveellinen ruokavalio koostuu tietyistä määristä tiettyjä asioita. Lähes kaikki samaistuivat ajatukseen ja nykyään samat sanat ovat olemassa kansankielisinä lyhenteinä: hiilarit, protskut yms.

Ravintoaineet

Nykyään koulussakin sanotaan, että nuoren tulisi saada n. 2000 kilokaloria päivässä. Kilokalori on eräs energian mittayksikkö.Tästä 2000kcal:sta tulisi saada n. 45-55% hiilihydraateista eli pääosin ravintokasveista (ruokavalmisteineen), joista eniten sitä on viljoissa ja paljon sokeria sisältävissä kasveissa; 25-35% rasvasta, jota on eniten eläinten lihassa sekä joissakin kasveissa, joissa on kasvirasvoja sekä 15-25% proteiineista, joita on enimmäkseen eläimissä ja sienissä.

Nämä aineet taas pitäisi saada noin viidestä ateriasta päivittäin. Ajatellaan, että jos syö liian harvoin, silloin elää epäterveellisesti koska nälkä kasvaa liian suureksi ja sitten tulee ahmittua ruokaa liiallisen määrän yhdellä kertaa. Liian usein syöminen taas tekee pahaa hampaille.

Sillä ei ole väliä, syökö jollakin aterialla kaikkia ravintoaineita vai vaan jotakin niistä, kunhan tarvittavat määrät on saatu päivätasolla. Jotkut teoriat sanovat, että esimerkiksi pitäisi syödä joka aterialla kaikkia aineita, toiset taas kehottavat jakamaan ravintoaineet eri aterioille. Oikeasti tällä ei ole mitään väliä. Se on kyllä totta että eri aineet ovat erilaisia keholle ja aterialle kannattaa valita esimerkiksi pitkäkestoisia hiilihydraatteja lyhytkestoisten sijasta, lisäksi kannattaa valita monenlaisia ruokalajeja, mutta aivan eri syystä kuin ravintoaineiden terveellisen saannin kannalta.

Oma syömiseni

Edellisestä taulukosta katsoen, syön melko terveellisesti, mutta säännöllisyys on jokseenkin huonoa. Toisaalta syön tavallisesti aika säännöllisesti. Jos säännöllisyyden puute ilmenee tuossa päivällisen ajan vaihteluna, se johtui siitä, että kyseiset päivät olivat päiviä, joina äitini oli pikkusisko(je)ni kanssa jossakin ja siitä johtuen joko söimme aikaisin tai tein ruoan itse. Taulukon maanantai kuvaa tavallista päivää. Syön aamupalan, koululounaan, välipalan, päivällisen klo.18 ja iltapalan. Toisaalta jos se olisi näin, söisin hyvin terveellisesti. Meillä on perjantaina karkkipäivä; se on ainoa päivä jolloin syömme karkkia, sipsipäivä on tavallisesti lauantai. Viikonloppuna meillä on usein myös limua kotona ja käymme pikaruokalassa tai pizzeriassa ehkäpä keskimäärin kerran kahdessa viikossa, se ei tosin ole aina viikonloppuna  Nämä seikat huomioon ottaen yleinen ruokavalioni on melko terveellinen. Yksittäiseen ateriaan, vaikkapa koululounaaseen mentäessä, huomataan että syön myös aika monipuolisesti. Otan yleensä salaattia, mikäli se ei ole mielestäni pahaa ja harva salaatti on. Nyt lienee syytä kertoa myös siitä, millaisesta ruoasta pidän. Syön hyvin monenlaista ruokaa ja arvostan hienoja makuelämyksiä. Olen aina pitänyt sellaisista ruoista, joista muut ikäiseni eivät usein ole pitäneet. Pidän itämaisista ruoista ja tex-mexistä. Ruotsinlaivan (jolla olemme käyneet usein)ravintolan buffetista otan hyvin monenlaisia ruokia. Ainakin kokeilen; kaikkea. :)

Yhteenveto

Projektin tekeminen oli mukavaa. Aiheet olivat kiinnostavia, tai ainakin, kun niistä tekee kiinnostavia. Käsittelinkin useaa aihetta niin että siitä oli mukavaa kirjoittaa. Jokainen aihe oli suunnilleen samalla tasolla. Jokaisesta olisi voinut jatkaa vaikka kuinka, mutta koska tämä on kuitenkin terveystiedon projekti, ajattelin käsitellä aiheita pääosin niin. En ruvennut sen pidempiä selittelemään vaikkapa ruoantuotannon etiikasta! Tästä tulikin lyhyempi kuin viime vuonna. Käsittelin varmaan hiukan liian vähän omaa itseäni tänä vuonna. Jotakin asiaa on vaan jotenkin paljon helpompaa käsitellä yleisesti.

Kieltämättä on hyvä myös kirjoittaa terveydellisistä jutuista, ei aina vain liikkua tai syödä terveellisesti. Terveystieto on tietoa, kuten muukin tieto ja kouluaine muiden joukossa, on hyvä että teemme tällaisia projekteja ja sen tekeminen vahvistaa minun ja kaikkien muidenkin käsityksiä terveydestä ja omasta itsestä.

Jos arvioisin tämän työn, voisin antaa sille arvosanaksi 8 ½. Se ei ole siis yhtä hyvä kuin viime vuoden työ mutta hyvä silti.