Kotimetsä 2 -kaava-alueen luonto- ja virkistysarvoista
(pikainen koonti mahdollista adressia varten)
29.11.2024
birthe.weijola@gmail.com
Alueen luontoarvoista yleisesti
Kaava-alueella on merkittävä keskittymä luonnontilaisen kaltaisia, vanhapuustoisia kangasmetsiä sekä useita arvokkaita piensoita. Metsät ovat pääosin kuusivaltaisia ja melko lahopuustoisia tuoreita kankaita. Lisäksi löytyy hieman hienoja, vastaavalla tavalla luonnontilaisen kaltaisia mäntyvaltaisia kuivahkoja kankaita. Alueen keskellä on muutaman hehtaarin kokoinen, suotyypeiltään monipuolinen Björkkärr-niminen suo, jonka ympärillä kohoavat melko jyrkät louhikkoiset riinteet. Tämä maaston ja luonnon vaihtelevuus tekee alueesta harvinaisen viehättävää virkistysmetsää.
Kaava-alueen vanhojen metsien kokonaispinta-ala itsessään on 2020-luvun Mustasaaressa huomattava. Metsien arvoa nostaa olennaisesti se, että ne ovat keskeinen, luontoarvojen kannalta korvaamaton osa laajempaa Maraholmen-Koskskogenin metsäaluetta.
Lajistoarvot
Linnut:
Vuosien 2017 ja 2020 luontoselvityksissä kaava-alueella (tai sen välittömässä läheisyydessä) tehtiin havaintoja seuraavista vuoden 2019 punaisen kirjan lajeista:
Muita arvokkaita elinympäristöjä indikoivia lintulajeja jotka havaittiin luontoselvityksissä ovat puukiipijä, kuusitiainen, palokärki, pohjantikka, sirittäjä, lehtokerttu, tiltaltti, peukaloinen ja kulorastas.
Luontoselvitys 2020, s. 19: "Alueella pesii monia lajeja, jotka ovat sidoksissa aarniometsiin, muun muassa hömötiainen, töyhtötiainen, kuusitiainen, palokärki, pohjantikka, varpuspöllö ja puukiipijä. Myös peukaloinen ja tiltaltti suosivat vanhempia kuusimetsiä. Useat näistä lajeista on luokiteltu uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi. Kaikissa tapauksissa syynä on niiden
elinympäristön eli vanhempien luonnonmetsien vähentyminen."
Itiökasvit (sienet, sammaleet ja jäkälät)
Sienet, sammaleet ja jäkälät on selvitetty Vaasan ympäristöseuran toimijoiden vapaaehtoistyönä muutamina päivinä v. 2023-2024. Kartoituksissa on löydetty useita punaisen kirjan lajeja, vanhan metsän indikaattorilajeja ja muita ns. luontoarvolajeja.
Punaisen kirjan lajit:
Vanhan metsän indikaattorilajeja (lahottajasieniä):
männynkääpä
riukukääpä
ruostekääpä
tippakääpä
pikireunakääpä
punahäivekääpä
oravuotikka
rusokantokääpä (NT)
kultarypykkä
Muita luontoarvolajeja:
kermakääpä
tikankääpä
levykääpä
tupasorakas
kantoliuskasammal
lahoneulajäkälä
naskalirypykkä
pörrökääpä
paperiludekääpä
tervakääpä
okratyllikkä
liuskapielus
verikorpijäkälä
kuusenparakka
yövilkka
Alueen virkistys- ja kauneusarvoista:
Kaavan vuoden 2017 luontoselvityksen yhteenvedossa ja suosituksissa (s. 27) todetaan alueen luonto- ja virkistysarvoista seuraavaa:
Suurin osa suunnittelualueesta (kuvio 2) on kumpuilevaa ja kivistä, luonnontilaisen kaltaista, varttunutta ja erirakenteista tuoretta mustikkatyypin (MT) kangasmetsää, jota leimaa vanhojen kilpikaarnaisten mäntyjen runsas esiintyminen sekä paikoin runsas lehtipuusto. Erirakenteinen metsä vanhoine kilpikaarnamäntyineen, kumpuileva maasto ja polkujen verkosto luovat idylliset ulkoilumaastot. Alue soveltuisi hyvin retkeily- ja virkistysalueeksi. Lahopuustoa metsässä on vähän. Luonnontilaisuutta voisi parantaa esimerkiksi lahopuustoa lisäämällä.
(Lahopuun määrä metsässä on lisääntynyt huomattavasti vuoden 2017 jälkeen, jolloin lahopuun lisäämisen tarvetta ei ole).
Alueen läpi kulkeva polku on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta polkua ("Kosköväjin").
Se on myös osa "Bölen talvikierros"-maastopyöräilyreittiä.
Myös kaava-alueen eteläosassa ja pohjoispuolella kulkee viehättäviä ja pitkään käytössä olleita polkuja / kärryteitä/ ajouria. Tämäkin antaa alueelle lisäarvoa.