Avoimet tietojärjestelmät ehdokkaiden ohjelmissa – Kuntavaalit 2017
Vihreät
Nurmijärvi
Mitä ajattelette avoimesta datasta, avoimesta lähdekoodista, avoimista tietojärjestelmistä ja yleensäkin avoimuudesta?
Avoimuus edistää tietotekniikan ja ohjelmistojen kehitystä. Tosin liiketoiminnan menestymisen kannalta on joskus elintärkeää säilyttää liikesalaisuuksia. Avoimuus myös avaa ovia väärinkäytölle, mutta uskon, että avoimuus on ennemminkin hyvä ja tärkeä aspekti digievoluution tiellä.
Miten avoin data, avoin lähdekoodi, avoimet tietojärjestelmät ja avoimuus näkyvät vaaliohjelmassanne?
Olen ehdokkaana keltanokka, enkä ole osannut aihetta erityisesti esille nostaa.
Miten avointa lähdekoodia, avoimia järjestelmiä ja avointa ajattelua voitaisiin hyödyntää eri toimialoilla?
○ Sosiaali- ja terveystoimi ○ Opetus ○ Kaavoitus ja rakentaminen ○ Asukkaiden osallistaminen ○ Päätöksenteko ja tietojohtaminen
Data ja sen analyysi sekä implementointi käytäntöön on hiljalleen tulossa käyttöön kaikille aloille. Jokaisen alan kohdalta vastaamiseen menisi aika kauan aikaa. Lyhyesti sanottuna, data ja sen kautta saatava tieto sekä ymmärrykseksi muutettu käytäntö voivat tukea yhteiskuntamme kasvua vahvasti monella eri tavalla.
Miten kunnat voisivat parantaa palvelujaan avoimuuden ja digitalisoinnin keinoin ja samalla tehostaa toimintaansa? Anna esimerkkejä.
Yhteiskunnan rakenteelliset ja toiminnalliset tarpeet pitäisi ensinnäkin avoimesti myöntää, ja hyväksyä se tosiasia, että byrokratian laatikon ulkopuolelta löytyvät niitä ratkaisuja, joilla niin oma toiminta kuin kv. vientiinkin mahdollisesti johtava kehitystyö saadaan eteenpäin nopeasti (max 6kk). Byrokraatit siis poteroista ja startup/lean kehityöllä kohti tulevaisuutta!
Keskusta
Oulu
Mitä ajattelette avoimesta datasta, avoimesta lähdekoodista, avoimista tietojärjestelmistä ja yleensäkin avoimuudesta?
Näitä asioita ei tunneta kunnissa. Tietotekniikkaa tarjoavat palveluntuottajat ovat suurten toimijoiden lobattavissa, kuten Microsoftin. Kuitenkin avoimiin järjestelmiin siirtymällä voimme tehdä todellisen digiloikan.
Miten avoin data, avoin lähdekoodi, avoimet tietojärjestelmät ja avoimuus näkyvät vaaliohjelmassanne?
Valitettavasti suurten puolueiden ohjelmissa ne eivät näy käsittääkseni lainkaan. Omalta osaltani pyrin mahdollistamaan oululaisissa kouluissa Linuxin käytön käyttöjärjestelmänä sekä avoimien ohjelmistojen käyttöön ottoa kaikissa palveluissa.
Miten avointa lähdekoodia, avoimia järjestelmiä ja avointa ajattelua voitaisiin hyödyntää eri toimialoilla?
○ Sosiaali- ja terveystoimi ○ Opetus ○ Kaavoitus ja rakentaminen ○ Asukkaiden osallistaminen ○ Päätöksenteko ja tietojohtaminen
Itse tunnen parhaiten opetus- ja varhaiskasvatuspuolen. Käyttökohteita on joka paikassa, missä on tietotekniikkaa. Opetus voi hyvin toimia suunnannäyttäjänä.
Miten kunnat voisivat parantaa palvelujaan avoimuuden ja digitalisoinnin keinoin ja samalla tehostaa toimintaansa? Anna esimerkkejä.
Esimerkiksi käyttöjärjestelmää vaihtamalla ja edullisempiin avoimiin ohjelmistoihin siirtymällä voidaan säästää lisenssimaksuissa satojatuhansia euroja ja vähäisempien laitteistovaatimusten ansiosta jopa miljoonia euroja ja kaikki säästynyt raha voidaan käyttää opetuksen sisältöihin, nopeampiin verkkoihin jne.
Vihreät
Turku
Mitä ajattelette avoimesta datasta, avoimesta lähdekoodista, avoimista tietojärjestelmistä ja yleensäkin avoimuudesta?
Verorahoilla tuotetun datan tulee olla kaikkien saatavilla, kunhan kyseessä ei ole tieto, mitä voidaan käyttää väärin, esim potilastiedot. Avoin lähdekoodi mahdollistaa hankkeiden jakamista pienempiin osiin ja mahdollistaa koodin paremman laadunvalvonnan ja uudelleenkäytettävyyden. Kaikkea koodia ei silti välttämättä tule jakaa julkisesti esimerkiksi tietoturvasyistä.
Miten avoin data, avoin lähdekoodi, avoimet tietojärjestelmät ja avoimuus näkyvät vaaliohjelmassanne?
Jo nyt Turussa on avoimen datan ja lähdekoodin politiikkaa, jota haluan jatkaa ja viedä vielä pidemmälle. Hyvänä esimerkkinä on turku.fi sivun lähdekoodin avoimuus.
Miten avointa lähdekoodia, avoimia järjestelmiä ja avointa ajattelua voitaisiin hyödyntää eri toimialoilla?
○ Sosiaali- ja terveystoimi ○ Opetus ○ Kaavoitus ja rakentaminen ○ Asukkaiden osallistaminen ○ Päätöksenteko ja tietojohtaminen
Lähes kaikki toimialat käyttävät lisääntyvissä määrin sähköisiä järjestelmiä. Tärkeää on, että saadaan purettua vanhoja toimittajaloukkuja ja ostettua tarvittavat ohjelmistot ja niiden osat toimittajalta, joka ne parhaiten osaa tehdä. Palveluiden tuottamista, päätöksentekoa ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia verkossa tulee kehittää myös jatkossa.
Miten kunnat voisivat parantaa palvelujaan avoimuuden ja digitalisoinnin keinoin ja samalla tehostaa toimintaansa? Anna esimerkkejä.
Oma tavoitteeni on saada kunnan kassavirta reaaliaikaisesti saataville avoimen rajapinnan kautta haettavaksi, jolloin niitä pystytään paremmin analysoimaan. Näin pystytään seuraamaan läpinäkyvästi kunnan menoja ja voidaan löytää myös mahdolliset piilokulut. Toinen mitä haluaisin kehittää on kuntien yhteistyö ja jo saadun tiedon jakaminen, kuten turku.fi sivusto hankkeen kanssa on tehty. Turha jokaisen kunnan erikseen keksiä pyörää uudelleen.
Keskusta
Oulu
Mitä ajattelette avoimesta datasta, avoimesta lähdekoodista, avoimista tietojärjestelmistä ja yleensäkin avoimuudesta?
Avoin data antaa mahdollisuuden kaikille halukkaille toteuttaa innovatiivisia sovelluksia. Datan kerääjällä tai haltijalla ei useinkaan ole resursseja toteuttaa vastaavia itse. Veronmaksajien varoilla kerätty data tulisi aina olla avointa, mikäli se ei vaaranna yksilöiden oikeuksia.
Avoin lähdekoodi ja tietojärjestelmät vapauttavat resursseja uuden kehittämiseen. Pyörää on turha keksiä yhä uudelleen. Avoin lähdekoodi antaa mahdollisuuden myös pienille toimijoille.
Miten avoin data, avoin lähdekoodi, avoimet tietojärjestelmät ja avoimuus näkyvät vaaliohjelmassanne?
Avoimuus näkyy mm. läpinäkyvänä vaalibudjettina. Avoin lähdekoodi, avoin data sekä avoimet tietojärjestelmät tulee erityisesti ottaa huomioon varsinaisessa päätöksenteossa.
Miten avointa lähdekoodia, avoimia järjestelmiä ja avointa ajattelua voitaisiin hyödyntää eri toimialoilla?
○ Sosiaali- ja terveystoimi ○ Opetus ○ Kaavoitus ja rakentaminen ○ Asukkaiden osallistaminen ○ Päätöksenteko ja tietojohtaminen
Jokaiselle kunnan päätettävissä oleville osa-alueelle voidaan saada innovativisuutta huomattavasti aikaisempaa enemmän mukaan avoimen lähdekoodin ja avoimien järjestelmien avulla. Kuntien ei tulisi tuhlata resursseja omien suljettujen järjestelmien rakentamiseen. Avoimet järjestelmät mahdollistavat paremman yhteensopivuuden järjestelmien sekä kuntien välillä. Koko ajattelumalli pitäisi muuttaa kuntien IT- ja tietohallinnoissa avoimempaan suuntaan.
Miten kunnat voisivat parantaa palvelujaan avoimuuden ja digitalisoinnin keinoin ja samalla tehostaa toimintaansa? Anna esimerkkejä.
Esimerkiksi avoin data joukkoliikenteen osalta mahdollistaa innovatiivisten mobiilisovellusten saatavuuden. Kunnan ei tarvitse itse toteuttaa sovellusta ja resursseja sekä verovaroja säästyy. Mikäli data on yhteensopivaa jokaisessa kunnassa, voi käyttäjä käyttää samaa sovellusta kaikkialla Suomessa. Joukkoliikenteen osalta löytyy jo useita toimivia esimerkkejä mobiilisovellusten muodossa.
Keskusta
Helsinki
Mitä ajattelette avoimesta datasta, avoimesta lähdekoodista, avoimista tietojärjestelmistä ja yleensäkin avoimuudesta?
Yhteiskunnan varoilla tuotettujen järjestelmien pitäisi olla avointa koodia. Julkisen rahan käyttö ei koskaan saisi olla liikesalaisuuksien takana. Ja yleisestikin kaiken julkisen pitää olla myös avointa.
Miten avoin data, avoin lähdekoodi, avoimet tietojärjestelmät ja avoimuus näkyvät vaaliohjelmassanne?
Yksi etusivun ansiosta minulla on että vain avoin poliittikka luo aitoa demokratiaa. Erityisesti kun kuntien ja hyvin pian maakuntien tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia kansalaisten terveystiedoista. Tällöin suljetut järjestelmät voivat olla hirveä riski koko yhteiskunnan toimivuudelle.
Miten avointa lähdekoodia, avoimia järjestelmiä ja avointa ajattelua voitaisiin hyödyntää eri toimialoilla?
○ Sosiaali- ja terveystoimi ○ Opetus ○ Kaavoitus ja rakentaminen ○ Asukkaiden osallistaminen ○ Päätöksenteko ja tietojohtaminen
Aivan ensimmäisenä on tärkeää, että terveystiedot ovat yhteisissä, avoimissa järjestelmissä (toki tiedostojen pitää olla myös asianmukaisesti salattuja). Kun näihin käytetään julkista rahaa, on vain oikein ja kohtuullista että näitä järjestelmiä voidaan hyödyntää ja auditoida sekä käyttää alustana uuden luomisessa.
Samaan tapaan oppimistulokset voisivat olla arkistoitua, yksityistä dataa, mutta järjestelmät puolestaan avointa koodia. Wikipedian tapaan voisi myös oppikirjoja tuottaa osin vapaaehtoisvoimin, osittain niin että yhteiskunta maksaa työstämisestä, mutta tulokset olisivat vapaasti käytettävissä. Onhan nykyäänkin oppikirjat ilmaisia oppilaille.
Kaavoitus pitäisi olla erittäin avointa ja järjestelmistä pitäisi käydä erilaiset suunnitteluvaihtoehdot selkeästi selville. Mikään ei ole inhottavampaa, kun puolihuomaamatta kaavaehdotus pölähtää julki ja valitusaikaa on vain 30 päivää. Jo nyt kaupungeilla on erittäin hyviä karttapalveluita. Mutta suunnitelmien avoimuus puuttuu vielä täysin.
Miten kunnat voisivat parantaa palvelujaan avoimuuden ja digitalisoinnin keinoin ja samalla tehostaa toimintaansa? Anna esimerkkejä.
Ensimmäiseksi julkisen datan tulee olla saatavissa. Nyt esimerkiksi kaupungin rakennusten kuntotietoja ei saa millään virkamiehiltä ja niitä on pitänyt sisäilmaongelmatapauksissa vaatia suorastaan oikeusasiamiehen huomautuksen kera. Ja tällöinkin ne toimitetaan vain paperilla, ei missään jaettavassa sähköisessä muodossa.
Budjetin ja laskutuksen myös pitäisi olla avointa. Vain sillä, että kuka tahansa voi ryhtyä tutkimaan, mihin niitä vaikkapa Opetusviraston mikroja on mennyt, voidaan estää ja löytää väärinkäytökset. Jo pelkästään tieto siitä, että kaikki on näköisällä, estää kavalluksia.
Terveydestä, oppimisesta ja kartoista oli minulla tuossa edellisessä kysymyksessä jo hiukan esimerkkejä.
Keskusta
Tampere
Mitä ajattelette avoimesta datasta, avoimesta lähdekoodista, avoimista tietojärjestelmistä ja yleensäkin avoimuudesta?
Yleisellä tasolla avoimuus on luottamuksen, yhteistyön ja demokratian perusedellytys. Avoin data, avoin lähdekoodi ja avoimet tietojärjestelmät ovat nykyaikaisen, kuntalaisille avoimen ja läpinäkyvän hallinto- ja palveluketjun olennainen tekijä. Aivan yhtä tärkeää avoimuus vaatimusten ohella on tietenkin, että laissa määriteltyjen salassapidettävien ja erityissuojattavien tietojen suojaus ja tietoturva todella ovat suojassa. Eli avoimuus tuo myös vastuuta.
Miten avoin data, avoin lähdekoodi, avoimet tietojärjestelmät ja avoimuus näkyvät vaaliohjelmassanne?
Keskusta on vuonna 2015 asettanut viisi tavoitetta Suomelle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Näistä kaksi ovat suoraan tietoyhteiskuntaan *Suomi osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi
**Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi.
Keskustan Kuntavaaliohjelman tavoitteena on, että kunta toimii yhteistyön ja verkostojen keskipisteenä. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken kunnisssa ja maakunnassa on vahvistettava jolloin palveluista saadaan joustavia ja kattavia.
Kunnan pitää toimia mahdollistajana ja aktiivisuuden tukijana yritysten, järjestöjen ja kuntalaisten välisessä yhteistyössä.
Toiminnanvapautta kunnissa on lisättävä. Tiukasta säätelystä ja ohjauksesta on siirryttävä uusien ratkaisumallien ja ideoiden hyödyntämiseen.
Miten avointa lähdekoodia, avoimia järjestelmiä ja avointa ajattelua voitaisiin hyödyntää eri toimialoilla?
○ Sosiaali- ja terveystoimi ○ Opetus ○ Kaavoitus ja rakentaminen ○ Asukkaiden osallistaminen ○ Päätöksenteko ja tietojohtaminen
Sosiaali- ja terveystoimessa avoimen lähdekoodin mahdollisuudet on otettava huomioon erityisesti valinnanvapauden tukemisen näkökulmasta. Terveydenhuollon palvelutuottajien toiminta-, laatu- ja potilasturvallisuustilastoja on saatava käyttöön, jotta kuntalaisella on aidosti ja todenmukaiseen tietoon perustuen mahdollisuus tehdä valintaansa ja seurata oman palveluntuottajansa kyvykkyyttä. Valtakunnassa vahvasti esillä oleva digitalisaatiohanke on tärkeä myös SOTE sektorille. Kunnissa pitää olla rohkeutta ja valmiutta ottaa käyttöön uusia avoimeen lähdekoodiin perustuvia innovaatioita. Tässä asiassa kunta voisi käynnistää enemmän julkisia idea- ja kilpailutushankkeita.
Opetustoimessa avoimen lähdekoodin ja datan hyödyntämismahdollisuus olisi integroitava syvemmin eri oppiaineiden opetusohjelmiin. Opintomateriaaleista kasvava osa on sähköistä materiaalia ja sen ajanmukaisuutta ja laajuuta voidaan avoimuudella täydentää. Opintomateriaalien, opetusmallien, kokemusten ja esimerkiksi opinnäytetöiden avoin jakelu ja hyödynnettävyys olisi tärkeää.
Laajoilla yhteiskäytöisillä opetusalustoilla saataisiin myös taloudellista hyötyä edullisempien ylläpitokulujen myötä.
Kaavoituksessa ja rakentamisessa avoimuus lisäisi päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja loisi uusia mahdollsiuuksia lähidemokratian lisäämiseen ja kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksiin.
Lähidemokratian lisääminen ja kuntalaisten aktivoiminen on Keskustan keskeisiä tavoitteita näissä Kuntavaaleissa. Tätä tavoitetta kaikki avoimuutta, ketteryyttä ja joustavuutta lisäävät teknologiat, kommunikaatiovälineet ja innovaatiot tukevat.
Miten kunnat voisivat parantaa palvelujaan avoimuuden ja digitalisoinnin keinoin ja samalla tehostaa toimintaansa? Anna esimerkkejä.
On oltava rohkeutta ja uudistamiskykyä sekä johtajuutta. Avoimuuden lisääminen päätöksenteossa, hallinnossa, tiedottamisessa ja kaikessa yhteistoiminnallisessa vuorovaikutuksessa on kirjattava strategiaan ja toimintaohjeisiin. Avoimen koodin ja avoimen tiedon hyödyntäminen on otettava osaksi kaikkea kehittämis- ja hanketoimintaa samanlaisena, vakioituna pakollisena projekti- ati toimintasuunnitelman kohtana kuin esim riskikartoitus tai ympäristövaikutusarviointi.
Kristillisdemokraatit
Lohja
Mitä ajattelette avoimesta datasta, avoimesta lähdekoodista, avoimista tietojärjestelmistä ja yleensäkin avoimuudesta?
Valtiovarainministerikautenaan Antti Rinne selvitytti valtion tietotekniikkamenoja. Yli miljoonan euron it-hankkeita oli 1,1 miljardin euron edestä, lisäksi ohjelmistojen käyttömaksuihin meni 750 miljoonaa euroa vuodessa.
Väitän, että tässä puolet tuhlataan aivan turhaan. Ensinnäkin tulisi hankkia vain avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Maailman levinnein käyttöjärjestelmä GNU/Linux on jo pitkään ollut käytettävissä, ja sen varaan voisi rakentaa koko julkisen tietojenkäsittelyn, mutta avoimet rajapinnat toimivat toki jo osaratkaisuna. Ohjelmien lisensseistä ei tarvitsisi maksaa nykyisiä suuria summia, ja suurin käyttökustannus olisi käyttäjätuki. Microsoftin kaltaisten ulkomaisten ohjelmistovalmistajien suljettujen tuotteiden käyttöä pitäisi vähentää, sillä suljettu lähdekoodi altistaa yritykset teollisuusvakoilulle sekä vaarantaa kansalaisten yksityisyyden.
Ohjelmistojen tulee olla toistensa kanssa yhteensopivia, ja niiden tulee tallentaa tieto avointen standardien mukaisesti. Tällöin tiedonsiirto helpottuisi, eikä ohjelmiston tilannut julkinen taho jää yksittäisen ohjelmistotoimittajan kuristusotteeseen. Tietoturvan aukot voitaisiin testata ja tukkia nykyistä paremmin. Miten suljetun standardin mukaisesti tallennetut tiedostot avattaisiin, jos sen kehittänyt yritys menisi konkurssiin? Tai miten palveluntarjoajaa voidaan vaihtaa, jos vain yksi yritys maailmassa tuntee standardit, joiden mukaisesti tiedostot on tallennettu? Juuri korkeat palveluntarjoajan vaihtoon liittyvät kustannukset mahdollistavat ohjelmistojen kehityskustannusten nostamisen pilviin. Eri kuntien, sairaanhoitopiirien ja valtion virastojen ohjelmat pelaisivat yhteen ja ymmärtäisivät ongelmitta toisiaan.
Ohjelmistojen yhteishankinnalla säästettäisiin jo paljon. Valtiolla ja kunnilla voisi olla yhteinen paikkatietojärjestelmä, johon saisi eri kerroksittain ladatuksi erilaista tietoa eri julkisista lähteistä. Esimerkiksi kaikki kaavatiedot, palvelutiedot, analyyseja varten asuinpaikkatiedot jne.
Hallinnon reviirien takia tietojärjestelmiä kehitetään erillisissä yksiköissä, siiloissa ja rahaa palaa.Pitäisi pakottaa kaikki julkiset tieto- ja viestintätekniikan hankkeet yhtenäisen hallinnon alle ja sinne kerätä alan huippuosaajat ja alkaa muuttaa ja rakentaa järjestelmät uusiksi.
Kun IoT:ssa eri laitteita yhdistetään Internetiin, tulisi niille luoda yhteiset tietoturvastandardit, ettei niitä voisi kovin helposti hakkeroida esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä varten.
Avoimen lähdekoodin järjestelmiin tulisi liittää riittävä tietoturva, ja esimerkiksi tietomurroista hälyttäminen, jotta hakkeroinnin kielteiset seuraukset saadaan minimoiduiksi.
Datan tulisi olla avoin aina kun se on mahdollista ja ei ole erityistä syytä salata tietoja, kuten turvallisuusuhkien torjuminen.
Miten avoin data, avoin lähdekoodi, avoimet tietojärjestelmät ja avoimuus näkyvät vaaliohjelmassanne?
Otteita KD:n kuntavaaliohjelmasta:
"Hyvä kunnallishallinto perustuu avoimeen vuorovaikutukseen kuntalaisten, päättäjien ja viranhaltijoiden kesken. Hyvä hallinto edellyttää laajaa, avointa, läpinäkyvää ja helppokäyttöistä tapaa, jolla kuntalaiset voivat seurata seurata kunnassa tapahtuvaa toimintaa ja päätöksentekoa. "
"Kannatamme sitä, että kunnanvaltuustojen edustuksellista demokratiaa
täydennetään suoran demokratian keinoin, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia
ja osallistumista lisäämällä. Kuntalaisille on hyvä tarjota mahdollisuuksia kohdata viranhaltijoita ja päättäjiä esimerkiksi kyselytunneilla, asukasilloissa tai tietoverkon välityksellä osana valtuustotyöskentelyn arkea ja rutiinia."
"Vastustamme yhteiskuntaamme pesiytynyttä rakenteellista, vaikeasti todennettavaa korruptiota, jossa esimerkiksi työpaikat, julkiset hankinnat tai julkisia varoja suunnataan tuttaville. Tahdomme kulissien takaisesta eturyhmien suhmuroinnista vapaata, puhdasta ja läpinäkyvää kuntapolitiikkaa ja toimimme itse näiden arvojen mukaisesti."
"Tulevaisuuden yhteiskunta on sujuvan arjen yhteiskunta, jossa kansalaisen tarvitsemat palvelut on helposti tavoitettavissa lähipalveluina tai esimerkiksi yhden luukun peruspalvelukeskuksen tai mobiilipalvelujen kautta."
"Kaavoitus ja muut lupa-asiat on toteutettava avoimesti, johdonmukaisesti ja
tarvittaessa nopeasti."
Tavoite: "Kunta tiedottaa hankinnoistaan avoimesti ja ajoissa sekä järjestää yrityksille
suunnattuja hankintatilaisuuksia, joissa esitellään kilpailutettavaksi tulossa
olevia hankintoja."
"Tahdomme, että kuntalaiset voivat entistä kätevämmin jo valmisteluvaiheessa
vaikuttaa kaavoitukseen antamalla palautteita ja ideoitaan sekä osallistumalla
keskusteluun. Kaavojen ja kaavamuutosten esittäminen visuaalisen selkeästi kunnan verkkosivuilla auttaa kuntalaisia osallistumaan valmisteluun."
Miten avointa lähdekoodia, avoimia järjestelmiä ja avointa ajattelua voitaisiin hyödyntää eri toimialoilla?
○ Sosiaali- ja terveystoimi ○ Opetus ○ Kaavoitus ja rakentaminen ○ Asukkaiden osallistaminen ○ Päätöksenteko ja tietojohtaminen
Sote-uudistuksen onnistumisessa tietojärjestelmien yhteensovittaminen on olennainen kysymys ja odotan kiinnostuneena analyysia miten se aiotaan saada kuntoon. Lähtökohtana tulisi olla yhtenäiset tietojärjestelmät, ei vain avoimet rajapinnat.
Opetuksessa visuaalisuus ja animaatiot auttaisivat paljon, esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden opetuksessa. Ne ovat vielä lapsenkengissä.
Kaavoituksesta ks alla.
Asukkaiden osallistamisessa olennaista on, että vastavuoroisuus toimii, mutta sitä ennen, että tieto esitetään omaksuttavassa muodossa ja sitä ei tarvitse keräillä ympäriinsä. Esimerkiksi toimiessani Euroopan parlamentissa, kun käsittelimme budjettia, otsikoiden alla saattoi olla 100-500 miljoonaa aivan muutaman rivin selityksellä. Sen sijaan esitimme, että olisi budjettiesitys olisi esitelty rahavirtojen kanssa visuaalisella mallilla, jossa olisi simuloitu mihin rahat oikeasti virtasivat ja mitä niillä saatiin aikaan, paljonko oli esim. palkkojen, konsulttien ja vaikkapa eri maiden osuus rahavirroista. Tämä voitaisiin toteuttaa virtausmallilla, jossa aina yksityiskohtaisempaan tietoon pääsisi virran osaa klikkaamalla ja eritellyt tiedot kustannusrakenteista saisi automaattisesti laskentaohjelmalla. Vastaavia budjetin virtausmalleja voitaisiin tehdä eri hallinnonaloille ja kunta-, maakunta- ja valtion tasoille.
Asukkaiden osallistamisessa olennaista on myös, että omia tempauksia, kuten kirpputorimyyjäisiä, kanslaisten ravintolailtoja yms tempauksia voisi toteuttaa ja organisoida kätevästi sopivilla alustoilla.
Miten kunnat voisivat parantaa palvelujaan avoimuuden ja digitalisoinnin keinoin ja samalla tehostaa toimintaansa? Anna esimerkkejä.
Esimerkiksi kaavamuutosten esittäminen kunnan ilmoitustauluilla ja lehti-iloituksin on vanhanaikaista ja rajaa niihin perehtyvien määrää. Voitaisiin kehittää grafiikan esitys ensinnäkin siitä kaavakokonaisuudesta paikkatietojärjestelmässä, johon esitys liittyy, ja selkeästi eri värein piirtää siihen miten kaava muuttuu. Oheen voitaisiin laittaa mahdollisuus tekstein ja piirroksin antaa palautetta ja vaihtoehtoisia ratkaisuesityksiä.
Vihreät
Tampere
Mitä ajattelette avoimesta datasta, avoimesta lähdekoodista, avoimista tietojärjestelmistä ja yleensäkin avoimuudesta?
Avoimuus on edellytyksenä toimijoiden väliselle luottamukselle ja sen pitäisi olla lähtökohtana kaikessa päätöksenteossa ja varsinkin politiikassa, jossa päätökset koskettavat jokaista. Mielestäni poliitikoilla on äänestäjiltä saamansa luottamuksen perusteella velvollisuus kertoa avoimesti päätettävistä asioista.
Uskon avointen tietojärjestelmien käytön lisäävän kustannustehokkuutta ja ideaalitapauksessa järjestelmä on myös skaalattavissa, jolloin jokainen kunta ei joudu uudelleen kehittämään samoja asioita. Tietojärjestelmien hankkiminen on iso investointi, joka sitoo kunnan helposti useaksi vuodeksi yhteen toimittajaan. Avoimen lähdekoodin järjestelmät mahdollistavat sen, että tarvittaessa kunta voi jakaa järjestelmien kehitystä eri toimijoille esimerkiksi tilanteessa, jossa järjestelmään halutaan kehittää erillisiä toimintoja, jotka eivät välttämättä ole aikaisemman toimittajan ydinosaamisaluetta.
Avoin lähdekoodi mahdollistaa myös uusien yritysten ja innovaatioiden syntymisen, koska koodi on kenen tahansa kehittäjän käytettävissä. Lisäksi laaja kehittäjäyhteisö huolehtii siitä, että teknologia pysyy ajantasaisena eikä ole vain yhden toimijan varassa, joka voi pahimmillaan olla jopa riski tilanteessa, jossa yritys lopettaa toimintansa tai fuusioituu yritykseen, jolla on erilaiset toimintatavat.
Avoimesta datasta on jo nyt hyviä esimerkkejä kuinka eri tietokantojen avaamisen myötä on voitu kehittää uusia sovelluksia ja liiketoimintaa. Avoin data kuntatasolla lisää myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä.
Miten avoin data, avoin lähdekoodi, avoimet tietojärjestelmät ja avoimuus näkyvät vaaliohjelmassanne?
Päätöksenteon avoimuuden kannattaminen on oleellinen osa Vihreitä. Esimerkiksi julkisesti rahoitetut palvelut on tuotettava ja järjestettävä avoimesti, jonka lisäksi palveluiden hintoja ja laatua on voitava seurata. Vihreät näkevät digitalisaation helpottavan ihmisten arkea sekä lisäävän eri palveluiden saatavuutta ajasta ja paikasta riippumatta. Kaupunki, jossa huomioidaan kestävä ja älykäs kaupunkikehitys houkuttelee myös yrityksiä ja osaajia. Vihreiden nuorten vaaliohjelmassa on tuotu esille myös kaupungin ostolaskujen julkaiseminen avoimena datana sekä sähköisten palveluiden kehittäminen osallistavaa budjetointia ja kuntalaisaloitteita varten, joita kannatan myös itse vaikka en ikäni puolesta enää kuulukaan Vihreisiin nuoriin.
Miten avointa lähdekoodia, avoimia järjestelmiä ja avointa ajattelua voitaisiin hyödyntää eri toimialoilla?
○ Sosiaali- ja terveystoimi ○ Opetus ○ Kaavoitus ja rakentaminen ○ Asukkaiden osallistaminen ○ Päätöksenteko ja tietojohtaminen
Sosiaali- ja terveystoimi: Avoimen lähdekoodin potilastietojärjestelmää on aloitettu jo kehittämään Suomessa usean yrityksen toimesta, joka on mielestäni hyvä suunta.
Opetus: Avoimia verkkokursseja jotka mahdollistavat kenen tahansa henkilön, jolla on internet ja tietokone, opiskelemisen on jo tarjolla jonkin verran internetissä. Tämä mahdollistaa yhä useammalle ihmiselle asuinpaikasta ja koulutuksesta riippumatta mahdollisuuden kehittää itseään ja luoda jopa uuden uran.
Kaavoitus ja rakentaminen: Mielestäni erityisesti kaavoituksessa olisi tärkeää kuulla asukkaiden mielipiteitä ja huomioida ne mahdollisimman aikaisessa vaiheessa suunnittelussa. Asukkaisiin suhtaudutaan helposti vastustavana joukkona, joka ei halua lähiympäristöönsä muutoksia mutta uskon ihmisten olevan halukkaita vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin ja pyrkivän löytämään ratkaisut, jotka sopivat mahdollisimman monelle kun asioista vain viestitään avoimesti ja aidosti pyritään huomioimaan erilaiset ideat.
Asukkaiden osallistaminen: Yksi esimerkki asukkaiden osallistamisesta on joukkoistaminen joka voisi olla esimerkiksi mobiilisovellus, jolla voitaisiin helposti kerätä kaupunkilaisten mielipiteitä asioista, joista ollaan päättämässä. Helppokäyttöinen sovellus voisi mahdollistaa myös sellaisten henkilöiden mielipiteiden keräämisen, jotka eivät välttämättä muuten toisi mielipidettään aktiivisesti esille jo olemassa olevien vaikutuskanavien kautta.
Päätöksenteko ja tietojohtaminen: Kaupunkilaisten tietoisuutta kunnan kuluista ja siitä, kuinka paljon eri palvelut vaikuttavat esimerkiksi kunnan veroprosenttiin olisi mahdollista kehittää sovelluksella, jossa voisi nähdä miten eri valinnat vaikuttavat veroprosenttiin.
Vaaliteltalla kuulin myös mainiosta sovellusideasta, jolla olisi mahdollista seurata kuinka linjassa ehdokkaiden antamat vaalilupaukset ovat heidän tekemiensä päätösten kanssa.
Miten kunnat voisivat parantaa palvelujaan avoimuuden ja digitalisoinnin keinoin ja samalla tehostaa toimintaansa? Anna esimerkkejä.
Tampereella uutisoitiin muutama viikko sitten lopettavista yrityksistä, joille ei löydy jatkajaa. Digitaalisella sovelluksella, joka mahdollistaisi lopettavien yritysten etsimisen ja vastaavasti mahdollistaisi yrittäjälle sopivien jatkajien hakemisen voitaisiin pyrkiä edistämään eri tilanteessa olevien henkilöiden kohtaamisen.
Yleisesti uskon, että parantamalla päätöksenteon avoimuutta eri palveluita ja digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä voidaan tehostaa valtuuston työskentelyä selvittämällä jo varhaisessa vaiheessa kaupunkilaisten näkemyksiä päätettävistä asioista sekä mahdollisia tekijöitä, jotka voivat johtaa valituksiin esimerkiksi kaavoituksessa.