Open Päivitys – oppimisprosessin suunnittelun apuvälineet ja suunnittelumenetelmät

Kootaan erilaisia suunnittelun apuvälineitä, joita voi käyttää koulutuksissa. Työn aloitti Anne Rongas. Tekijät mainittu jokaisen menetelmän kohdalla.

OHJE: Voit osallistua myös tämän dokumentin tekemiseen. Linkki dokumentin editointitilaan https://docs.google.com/document/d/16hRwa3u_9HqaVHAkCByVThdNgDKX6L3yF7OCI8Plu_Q/edit#  Mainitse lähteet ja mahdolliset muut käyttöön liittyvät tiedot. Koosteessa on erilaisilla käyttöluvilla olevia tuotoksia. Mainitse käyttölupa menetelmän kohdalla.  Laita suunnittelun apuvälineiden otsikko otsikkotasolle 1 ja päivitä lopuksi alla oleva sisällysluettelo (jos et osaa käyttää otsikkotasoja ja päivittää sisällysluetteloa, laita viesti Annelle: Gmail rongas.anne). Motto: Kun jaat, saat enemmän kuin jaat.

Vertaisvihkoon liittyviä dokumenttejä:

Tekstejä vertaisvihkoon (Kaisa aloittanut)

Opetuksen suunnittelu ja kehittäminen (AVO)

Ideoita vertaisvihkoon  (pieni ideapaperi)

Sisällysluettelo:

Vertaisarviointi

AEFIRIP – mobiilioppimisen pedagoginen suunnittelu

Mobiilioppimisen suunnittelulomakkeet

Oppimisympäristön suunnittelu – MeKe / Osuke-hanke

Oppimisympäristökuvaaja – MeKe / Osuke-hanke

Oppimisympäristön arviointityökalu – MeKe / Osuke-hanke

Toimintamalli opetuksen kehittämiseen – Liikkeelle! -hanke

Oppimisprosessin suunnittelu ja oppimistehtävien laatiminen

Hissipuheet ja vertaispalaute

Hissipuheiden arviointi ja parantaminen

Yksinkertainen verkko/mobiilitoteutuksen tarkistuslista

Kompetenssipohjaisen opetuksen suunnittelu

Autenttinen oppiminen ja vertaistyöskentely

Future Classroom Learning Activity Design Toolkit

Muutosjohtamisen kahdeksan elementtiä – Michael Fullan 2004

Vuosikello – oppimisprosessin visualisointi

Vertaisarviointi

Tekijät Anne Rongas ja Kaisa Honkonen-Ratinen, hyödynnetty Leena Vainion ja Irja Leppisaaren Open Päivitykselle tekemää aineistoa sekä OPH:n aineistoa, linkki alla, vapaasti käytettävissä. Vaatii soveltamista ja muokkaamista, tehty AVO-hankkeen käyttöön.

Koko pumaska:

https://docs.google.com/document/d/1oKhVOuJZia1AbFRQMi80_V55SLbA_8q6PRNdeQAFIT0/edit# 

Osa-alueet:

Taustatiedot

Oppijalähtöisyys

Oppimisen tuki ja turvallisuuden tunne

OPS-perustaisuus

Tavoitteellisen oppimisen tukeminen

Arviointi ja palautteellisuus

Opetustoteutuksen dokumentointi ja arviointi

Arviointipohjassa on sovellettu OPH:n oppimisympäristöjen vertaisarvioinnin kriteeristöä (ammatillinen koulutus) ja autenttisen (verkko-)oppimisen kriteeristöä (Leena Vainio ja Irja Leppisaari).

AEFIRIP – mobiilioppimisen pedagoginen suunnittelu

https://sites.google.com/site/avomobiiliopas/aefirip-malli 

(Pasi Silander)

Mobiilioppimisen suunnittelulomakkeet

https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/suunnittelulomakkeet 

Mobiilisti-hankkeen mPedagogiikan tuottamisen käsikirjassa:

Sitaatti em. sivulta:

Opettaja voi opintojaksonsa/mobiilitoteutuksensa suunnittelun tukena käyttää mobiilipedagogisia suunnittelulomakkeita. Lomakkeet löytyvät Google-ympäristöstä ja niistä tulee ottaa ensimmäiseksi kopio (Teidosto -> Luo kopio) ennen omaa käyttöönottoa.

Jokaiseen mPedagogiseen malliin löytyy oma lomake.

Työvaiheiden tai prosessin opettelu -mallin suunnittelulomake

AEFIRIP-mallin suunnittelulomake

Case-pohjaisen mobiilioppimismallin suunnittelulomake

Mobiili-bongausmallin suunnittelulomake

Reflektiivinen toiminnallinen ongelmaratkaisu -mallin suunnittelulomake

Mobile inquiry learning/Tutkiva mobiilioppiminen -mallin suunnittelulomake

Oppimisympäristön suunnittelu – MeKe / Osuke-hanke

http://osuke.meke.wikispaces.net/Oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6n+suunnittelu 

Tekijät Jukka Orava & Pasi Silander 2009, CC-lisenssoitu suunnittelulomake, ei-kaupalliseen käyttöön (johon mm. Open Päivitys kuuluu).

Oppimisympäristökuvaaja – MeKe / Osuke-hanke

http://osuke.meke.wikispaces.net/Oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6kuvaaja

Tekijät Jukka Orava & Pasi Silander 2009, CC-lisenssoitu ppt-pohja ohjeineen, ei-kaupalliseen käyttöön.

Oppimisympäristön arviointityökalu – MeKe / Osuke-hanke

http://osuke.meke.wikispaces.net/Oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6n+arviointity%C3%B6kalu

Tekijät Jukka Orava & Pasi Silander 2009, CC-lisenssoitu arviointilomake, ei-kaupalliseen käyttöön)

Toimintamalli opetuksen kehittämiseen – Liikkeelle! -hanke

http://www.liikkeelleymparisto.fi/lahde-liikkeelle/askeleet

Liikkeelle! suunnittelun toimintamallit ja työkalut pdf-muodossa

» Liikkeelle! Askeleet (opas ilmiöprojektin toteuttamiseen

» Askeleet kartoitus Yhteistyömahdollisuuksien ja yhteistyökumppaneiden kirjaaminen, kaksi lomaketta.

» Askeleet muistilista Oppimisprosessin/projektin suunnittelun ja toteuttamisen muistilista.

Oppimisprosessin suunnittelu ja oppimistehtävien laatiminen

 

Laatinut Anne Rongas, vapaasti käytettävissä, kopioi monisteeksi lisäämällä kirjoitustilaa kysymysten välille.

Taustatiedot suunnitelmasta

Suunnitelman laatija(t):

Mille luokka-asteelle ja missä oppiaineessa:

Miten pitkä suunniteltu oppimisprosessi on kestoltaan:

Selosta 1-3 lauseella oppijan ymmärtämällä tavalla suunnitteilla olevan oppimisprosessin tavoite.

 

 

1. Minkä avulla tavoite opitaan? Keksi mahdollisimman monta lähdeaineistoa tämän oppimistavoitteen oppimistehtäviin (jatka tarvittaessa paperin taakse):

 

2. Millä oppimisteoilla tavoite opitaan? Keksi mahdollisimman monta tehtävää, jolla tätä tavoitetta voisi oppia (hyödynnä kohdassa 1 mainittuja aineistoja, täydennä, jatka tarvittaessa paperin taakse):

3. Miten tvt:tä voi hyödyntää tavoitteen oppimiseen? Keksi mahdollisimman monta keinoa, mitä oppijat voivat käyttää oppimistehtävien tekemiseen ja opettaja ohjaamiseen/opettamiseen.

 

 

Hissipuheet ja vertaispalaute

Tekijä Anne Rongas, vapaasti käytettävissä.

 

Oppimistehtävien suunnittelu verkkoon tai sulautettuun opetukseen: tehdään pareittain, kumpikin valmistelee maksimissaan 2 minuutin hissipuheen.

Ohje hissipuheen laatimiseen:

Selvitä oppijan toimintaa oppimisympäristössä ja oppimistehtävässä: miten oppija toimii ja mitä tapahtuu.

Valmisteluaika 15 minuuttia. Esityksessä voi käyttää verkkoon rakenneltua pohjaa, piirrosta, kaaviota, powerpoint-mallia, paperista askarreltua havainnollistajaa, nopea valmistelu, keskity ydinasioihin verkkoympäristön hyödyntämisessä.

Hissipuheet pidetään pareittain. Molemmilla on sähköisesti tai paperilla muistiinpanopohja, johon kirjaa kommentit kuuntelun aikana ja/tai jälkeen. Pohjaa käytetään myös keskustelun apuna, kun puheen jälkeen keskustellaan hissipuheesta ja miten sen perusteella oppimistehtävä hahmottui. Myös keskustelusta voidaan laittaa muistiinpanot, jotta esittelijälle jää aineisto, jonka avulla muokkaa oppimistehtävää eteenpäin. Hissipuhe on intensiivinen tehtävä, joka haittaa puhutun muistamista, siksi muistiinpanojen tekeminen on tärkeää.

Palaute hissipuheista:

1. Mikä esittelyssä kiinnostavaa? (Mm. oppijan motivoituminen, innostuksen herättäminen, tarttumapinta oppijalle, onko oppijan oma maailma mukana, toimijuus, aktivoivuus, autenttinen oppiminen)

2. Mitä oppija tekee ensimmäiseksi oppimisympäristössä?

(Ymmärrettävyys, kokonaisuuden hahmottaminen, oppijan käyttöliittymä.)

3. Miksi käytetään valittuja ympäristöjä, työvälineitä ja työtapoja? (Motivointi, tavoitteiden avaaminen, oppijan aktiivinen rooli, oppijalähtöisyys).

Hissipuheiden arviointi ja parantaminen

Tekijä Anne Rongas, vapaasti käytettävissä.

Samanlainen ohje hissipuheiden laatimiseen kuin edellä. Hissipuheet voidaan toteuttaa yhteiseen oppimisympäristöön videoina tai vastaavina. Hissipuheen kuuntelija eläytyy oppijan asemaan (myös testaaminen oikeilla oppijoilla sopii, tällöin kysymykset muokataan muotoon: Ymmärrätkö... ja vaikeita sanoja voidaan myös muokata oppijan ymmärtämään muotoon).

Jos teet paperilomakkeen, lisää välilyöntejä kysymysten välille.

Tehtävän kuvauksen ymmärrettävyys?

 

Ymmärtääkö oppija, mitä hänen pitää tehdä oppimistehtävässä?

 

Ymmärtääkö hän, miten tehtävä liittyy oppimisprosessiin?

 

Ymmärtääkö hän, mistä hän aloittaa ja miten etenee vaiheesta toiseen?

 

Ymmärtääkö hän, missä ja millä välineillä, kenen kanssa hän tehtävän tekee?

 

Ymmärtääkö hän, mistä hän löytää aineiston tehtävään ja miten hän käyttää aineistoa?

 

Ymmärtääkö hän, mitä apuvälineitä hän käyttää tehtävän tekemiseen?

Ymmärtääkö hän, miten hän saa ohjausta tehtävän tekemisen aikana?

Ymmärtääkö hän, miten tehtävästä saa palautetta?

 

Ymmärtääkö hän, miten tehtävää arvioidaan?

Kehittämisehdotuksia tehtävän kuvaukseen. Mitä kannattaa säilyttää? Mitä kannattaa vielä muotoilla eteenpäin?

Yksinkertainen verkko/mobiilitoteutuksen tarkistuslista

Tekijät Anne Rongas ja Kaisa Honkonen-Ratinen, Open Päivityksen aineistoa, vapaasti käytettävissä.

Alla oleva pikainen aineiston laadun tarkistuslista mahtuu A4:lle, jos halutaan paperinen lomake.

Käytätkö tvt:tä opetuksessa? Tarkista nämä kuusi asiaa.

Käytätkö internetiä tai teknologiaa opetuksessasi? Tarkista, että nämä kuusi asiaa toimivat.

1.         Ohjeet käyttäjälle

a.         lyhyet ja selkeät  ohjeet, jotka on kirjoitettu sellaisella kielellä, jota oppija ymmärtää (mielellään kuvia)

b.         voidaanko tuottaa koko koulun (tai verkoston) yhteisiä ohjeita, joihin kaikki voivat linkittää?

c.         laitteiden oheen yhdelle A4:lle koottu perusohje laitteen käyttämisestä

To-do: _______________________________________________________________

2.         Toimivatko kaikki linkit?

a.         jokainen linkki on tarkistettu

b.         onko verkkoympäristössä helposti näkyvillä palautelomake, jolla käyttäjä voi ilmoittaa toimimattomasta linkistä?

To-do: _______________________________________________________________

3.         Aukeavatko tiedostot helposti ja niillä laitteilla, joita oppijat käyttävät?

a.         kerää palautetta oppijoilta, koulun laitteissa on erilaisia asetuksia kuin kotona

To-do: _______________________________________________________________

4.         Aineiston pituus

a.         verkkotekstit lyhyitä ja jaettu osiin

b.         tekstin leveys ei haittaa lukemista ja tekstiä voi skaalata eli suurentaa ja pienentää, toimii esimerkiksi näppäinyhdistelmillä Ctrl+ ja Ctrl-

c.         video tai audio sopivan lyhyt tai jäsennelty helposti navigoitavaan muotoon

To-do: _______________________________________________________________

5.         Aineiston rakenne

a.         jäsennelty ja alussa yleisjäsennyt (kerrotaan, mitä aineisto sisältää)

b.         tekstiaineistossa ruudulta lukemista helpottavaa rakenteisuutta: otsikoinnin ja muut muotoilut, ei kuitenkaan liikaa erilaisia tyylejä ja värejä

c.         pääasiat helppo hahmottaa

To-do: _______________________________________________________________

6.         Oppijalähtöinen vaihtelevuus: tekstiä ja tehtäviä, videoita ja tehtäviä, samaan aiheeseen voi tutustua eri tavoin

To-do:_______________________________________________________________

 

Kompetenssipohjaisen opetuksen suunnittelu

Tekijä Anne Rongas, vapaasti käytettävissä. Avainkompetensseista ja oppimisen arvioinnista (lue suunnittelun näkökulmasta) hyvä kooste Aki Luostarisen bloggauksessa 18.3.2013 http://sisaheitto.wordpress.com/2013/03/18/miten-yleissivistavan-koulutuksen-tulosta-voi-mitata/ 

Alla oleva mahtuu A4:lle.

Osaamistavoitteet ja opetustoteutuksen opetussuunnitelma

Tulevaisuuden osaamis- ja taitoalueet on lueteltu alla. Miten omassa toteutuksessasi näitä toteutetaan? Konkretisoi.

1. Ajattelutavat

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

2. Työtavat

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

3. Työvälinetaidot

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

4. Elämänhallintataidot

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

 

Autenttinen oppiminen ja vertaistyöskentely

Leena Vainion ja Irja Leppisaaren kysymyspatteri, Open Päivityksen aineistoa.

                        

                                                                        

KYSYMYKSIÄ

                                        

1. AUTENTTINEN KONTEKSTI

A) Miten luon mahdollisimman aidonkaltaisen oppimisympäristön, autenttisen kontekstin, joka ilmentää tapoja, joilla tietoa tullaan käyttämään oikeassa elämässä?

B) Miten rakennan joustavan (opiskelija voi tehdä omia valintoja etenemisessään), mutta myös tarpeeksi yhteisöllisen oppimisympäristön?

                                        

2. AUTENTTISET TEHTÄVÄT

A) Miten rakennan laajempia tehtäväkokonaisuuksia, jossa työskennellään aitojen, todellisen elämän ongelmien ja tehtävien kanssa?

B) Miten käytän caseja pedagogisesti mielekkäällä tavalla opetuksessa?

                                        

3. ASIANTUNTIJAOSAAMINEN

A) Miten luon aitoja asiantuntijakontakteja opetukseen?

B) Miten hyödynnän eri asiantuntijuusvaiheessa olevien opiskelijoiden erilaista osaamistasoa?

                                        

4. MONIPUOLISET NÄKÖKULMAT                                        

A) Miten luon opiskelijalle aitoja mahdollisuuksia toimia ryhmässä moniammatillisesti?

B) Miten rakennan monipuolisia tehtävänantoja/-­‐asetteluja oppimistehtävien kautta?

                                        

5. YHTEINEN TIEDONRAKENTELU                                        

A) Miten tuen yhteisöllistä tiedon rakentamista?

B) Miten rohkaisen/ohjaan opiskelijaa tavoitteelliseen vuorovaikutukseen ?

                                        

6. REFLEKTIO                                        

A) Miten ohjaan opiskelijaa pohtimaan koko oppimisprosessin ajan omaa oppimistaan? / Miten luon tilaa ja rakenteita reflektiolle?

B) Miten ohjaan opiskelijaa tuomaan esille osaamistaan ja vertailemaan sitä toisten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa?

                                        

7. ARTIKULAATIO /tietämyksen ilmaiseminen ja jakaminen

A)  Miten rohkaisen opiskelijoita oppimaan toisiltaan, ilmaisemaan ja jakamaan ajatuksiaan ja osaamistaan?                                                        

B)  Miten hyödynnän sosiaalisen median välineitä monipuolisempien hiljaisen tiedon ja osaamisen jakamisen tapojen mahdollistajana?                                                

                                        

8. OHJAUS

A)  Miten kehitän vertaisohjausta? Miten opiskelijat motivoidaan toimimaan vertaisohjaajina?                B)  Mitkä sosiaalisen median välineet ovat tehokkaita ohjauksessa ja miten käytettyinä?                                                                                        

9. AUTENTTINEN ARVIOINTI

A) Miten rakennan opintojaksolle jatkuvan arvioinnin?

B) Miten rakennan arviointikriteerit niin, että ne ohjaavat luonnostaan viimeisteltyihin lopputuloksiin? / Miten voisin monipuolistaa arviointimenetelmiäni?

                                

                        

Future Classroom Learning Activity Design Toolkit

Tarmo Toikkanen ja Anna Keune, Aalto-yliopisto

iTEC-hankkeessa kehitettävä menetelmä, valmistuu kevään 2013 lopussa. Julkaistaan CC BY -lisenssillä. Alustavia lisätietoja: http://itec.aalto.fi

Muutosjohtamisen kahdeksan elementtiä – Michael Fullan 2004

http://verkkoseminaari.wordpress.com/2007/12/10/michael-fullan-muutosjohtamisen-kahdeksan-elementtia/ 

Blogitekstissä jäsennys (kirjoittaja Anne Rongas 2007), jota voidaan käyttää soveltuvin osin, kun halutaan tarkistaa, että strategiat siirtyvät toiminnaksi:

Michael Fullan jäsentää muutosstrategiassa kaksi tärkeää osa-aluetta: perustekijät ja mahdollistavat tekijät. Hän korostaa, että muutoksessa osallisina olevien on koettava siirtymä uuteen konkreettisena. Visiot ja strategiat on siis kyettävä ilmaisemaan toiminnan ja rakenteiden tasolla havainnollisessa muodossa – sellaisessa, johon osalliset voivat järjen ja tunteen voimalla sitoutua ja kokea ne omakseen.

Fullanin muutosjohtamisen kahdeksan elementtiä ovat osa-alueittain:

Perustekijät

1. Ihmisten sitouttaminen moraaliseen päämäärään

2. Valmiuksien luominen

3. Muutosprosessin ymmärtäminen

Mahdollistavat tekijät

4. Oppimiskulttuurin kehittäminen

5. Arviointikulttuurin kehittäminen

6. Keskittyminen muutosjohtajuuteen

7. Johdonmukaisuuden kannustaminen

8. Kolmitasoisen kehityksen vaaliminen

Kehityksen kolme tasoa (lainaus)

>>Fullanin muutosjohtamisen työkirjasta (pdf 1.3 Mt):

Mitä on tapahduttava koulun ja yhteisön tasolla?

Mitä on tapahduttava alueellisella tasolla?

Mitä on tapahduttava valtakunnallisella tasolla?

Meidän on muutettava yksilöiden lisäksi myös toimintaympäristöä. Meidän on kehitettävä parempia yksilöitä ja samalla parempia organisaatioita ja järjestelmiä. Tämä onkin helpommin sanottu kuin tehty, ja edellyttää, että kehitämme koko ajan aktiivisesti järjestelmätason ajattelijoita ja ajattelua.

Tässä on paikallaan muistuttaa, että on varottava individualismia ja olettamusta, että kun tarpeeksi monet yksilöt muuttuvat, järjestelmäkin muuttuu. Näin ei kuitenkaan ole, vaan järjestelmiä olisi muutettava samaan aikaan.

Ainoa ohje, jonka annamme on – kun yksilöitä ja järjestelmiä halutaan muuttaa yhtä aikaa, on oppimista lisättävä toimintaympäristössä. Oppimista on siis lisättävä juuri niissä tilanteissa, joita halutaan muuttaa.

(lainaus päättyy)

Opetustoimi on aina yhteiskunnallista ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Fullanin mielestä koulun kehittämisen tavoitteena on oltava oppimisyhteisön kehittäminen – ikään kuin vedessä laajenevina renkaina opettajalta oppijoihin ja ryhmään, luokasta ja koulusta koteihin ja siitä edelleen yhteiskunnan eri foorumeille.

Kysy itseltäsi ja työtovereiltasi seuraavia kysymyksiä:

1. Muutoksen ulottuvuudet

2. Visiot

3. Opetuksen mahdollisuudet

4. Johtajuus

Taustoitus Kuntaliiton julkaisemassa työkirjassa http://www.peda.net/img/portal/1123682/Tyokirja_Fullan_Final_v1.0_Print_30.4.2007.pdf 

         

Vuosikello – oppimisprosessin visualisointi

https://www.dropbox.com/s/17w0plmcv4k0m88/vuosikello.pptx 

Jaa jotain päivänä tekijä Ville Laitila: “Etsin aiemmin valmista mallia tai pohjaa vuosikellon tekemiseen. Ei löytynyt, mutta onnistuin tekemään Powerpointilla ihan kelvollisen. Saa käyttää.”

Vuosikellosta voi ottaa ideaa. Jos oppimisprosessin mitta ei ole vuosi, tee soveltava kuva.

Oppimisprosessin suunnittelu – apukysymykset

Miellekartta http://www.mindmeister.com/207658694

Tavoitteet

Mistä tavoitteet kumpuavat?

Kenen tavoitteet (opettajan/oppijoiden)?

Mitkä ovat tavoitteet? (Selvennä itsellesi)

Teetkö tavoitteet selväksi oppijalle?

Oppijan motivaatio

Miten motivoit?

Miten lisämotivoit, jos oppilas ei innostu=

Miten motivoit eri tavoin eritasoisia oppijoita?

Miten motivoit itseäsi?

Oppijan ennakko-osaaminen

Miten selvittää lähtötaso?

Onko lähtötasolla merkitystä?

Oppijoiden erilaiset taidot

Miten eriyttää mielekkäästi?

Etenemisjärjestys

Mitä asioita tehdään verkossa tai teknologian avulla?

Milloin hyödynnetään tekonologiaa (koko ajan vai tietyissä vaiheissa)?

Mihin oppimistavoitteisiin teknologian hyödyntäminen on hyvä ratkaisu?

Oppimisympäristöjen valinta

Mikä ympäristö valitaan?

Miksi valitaan juuri tietty ympäristö?

Onko vaihtoehtoja, joista valita?

Olisiko hyvä valita oppilaille (opettajille) jo tuttu ympäristö?

Työvälineet (ohjelmat, palvelut yms.)

Mistä löytää hyödylliset ohjelmat ja palvelut?

Käyttäjätunnukset, kirjautuminen

Laillisuusongelmat?

Miten samoja tunnuksia saataisiin laajempaan käyttöön?

Koneet, laitteet

Onko uudet laitteet käyttökelpoisia?

Mistä tietää, mihin suuntaan ollaan menossa?

Valmis aineisto

Mitä valmista aineistoa voi hyödyntää jatkossa?

Tehtävät

Mikä on tehtävän ydinasia? Mikä on ekstraa?

Mikä on monimi?

Millaisia ovat motivoivat tehtävät?

Pitääkö tehtävän aina oll amielekäs?

Miksi tehdään? Mikä on tavoite?

Miten tehdään mielekkäitä oppimistehtäviä oppilaille?

Mistä löytää tehtäviä eri oppiaineisiin?

Miten tehtävät kohtaavat eritasoiset oppijat?

Miten tietää, että tehtävä edistää oppimista? Tai haittaa ja häiritsee?

Mitä vartern tehtäviä on?

opettamiseen?

oppimisen varmistamiseen?

oppilaiden työllistämiseen

Ohjeet

Kuinka tarkat ohjeet?

Kuinka vapaa toteutus?

Ajankäyttö

Mistä aikaa suunnitteluun?

Miten varautua teknisiin ongelmiin?

Miten ratkaista käytännön resurssipula?

Paljonko aikaa voi ja kannattaa käyttää tehtävään?

Miten suhteuttaa ajankäyttö tavoitteisiin?

Ajan riittämättömyys: varasuunnitelma?

Onko suunnitelmaa tuntikohtaisille osa-alueille?

Onko riittävästi aikaa opastukselle?

Kuinka paljon aikaa on käytettävissä suunnitteluun ja opettajan harjoitteluun?

Mikä on järkevä ajanjakson pituus?

Mitä voidaan sisällyttää, jotta aika riittää?

Mikä tärkeää, mikä vähemmän tärkeää?

Mistä aikaa suunnitteluun?

Miten suunnitellaan eri vauhtia etenevien oppilaiden tehtävät?

Arviointi

Mitä arvioidaan?

Miten arvioidaan?

Arvioidaanko prosessia vai tuotoksia?

Milloin arvioidaan?

Koti

Voiko edellyttää, että kotona tehdään?

Erilaiset välineet kodeissa käytettävissä (oppijat eri asemassa).

Opettajan oma osaaminen

Open osaaminen jumittuu usein samoihin oppimisympäristöihin: Miten öytyy uudet toimivat väylät?

Miten löytää aikaa ja ideaa ja halua etsiä uusia oppimisympäristöjä?