Oppikirja oppimisympäristönä

HANKEHAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ 16.5.2013

Hankkeen kuvaus

Tilat ja paikat

Yhteisöt

Tekniset ratkaisut ja välineet

Toimintatavat

Hanketoimijat

Hankkeen kuvaus

Oppikirja oppimisympäristönä -hanke kohdistuu muutoksessa olevaan oppimisympäristöjen tulokulmaan eli muuttuvaan ja uudistuvaan oppikirjaan.

Sulautuva, kaikkiallinen, digitalisoituva, vuorovaikutteinen, aktivoiva – siinä muutamia adjektiiveja, joilla opettajat kuvailevat näkymäänsä uudistuvaan oppikirjaan.

Oppikirja oppimisympäristönä -hankkeen tavoitteena on kokeilla, tutkia ja kehittää hyviä oppimisprosessin organisoinnin käytänteitä uuden oppikirjan näkökulmasta. Paljon hyvää työtä on tehty, mutta ala kehittyy parhaillaan niin kiivaasti, että työsarkaa on vielä edessä.

Laajasti ajatellen hankkeen nimi voidaan kääntää myös toisin päin: Oppimisympäristö oppikirjana. Autenttiset ympäristöt, vertaisopettaminen ja vastavuoroinen opettaminen yhdessä oppisisältöjen tuottamisen kanssa ovatkin eräs pilotoinnin kohde.

Oppimissisältöjen ja oppimisympäristöjen integrointi auttaa parhaimmillaan oppijaa soveltamaan opittua useaan asiayhteyteen. Kun TVT ja mobiilioppimisen apuvälineet sulautuvat osaksi oppimisympäristöä, oppija saa, Kai Hakkaraista lainaten, älyllisiä proteeseja. Uusi oppikirja voi toimia tällaisena eheyttäjänä ja oppimisympäristöjen monipuolistajana.

Hankkeen tavoitteet

Hankesuunnitelman mukaan tavoittena on paikallisesti toteuttaa pilotetteja ja erityisesti saattaa prosessi valtakunnallisesti saavutettavaksi ja näkyväksi. Tiivistetysti tavoitteet:

Oppikirja osana oppimisympäristöjä

Oppikirja on näihin saakka ollut oppimisympäristökeskustelussa näkymätön ja luonnollinen osa. Uudistuva oppikirja ei sitä enää ole. Oppikirjan uudet muodot aiheuttavat kysymyksiä, jopa hämmennystä, sillä variaatio on jo hankekirjoittamisen aikana yllättävän laaja.

Tilat ja paikat

Uusi oppikirja kulkee mukana autenttisiin oppimisympäristöihin. Havaintoaineistojen kerääminen ja lisääminen uuteen oppikirjaan yhdistää fyysisiä tiloja ja oppisisältöjä. Paikkatietoon ja lisätyn todellisuuden teknologiaan perustuvat uuden oppikirjan olomuodot rikastavat halutun fyysisen tilan oppimistilaksi.

Koulu, koti ja harrastuspaikat muodostavat oppijan fyysiset oppimisen kentät. Mukana kulkeva oppikirja avaa entistä paremmin mahdollisuuksia oppia juuri silloin, kun asia kiinnostaa ja motivoi ja silloin, kun asia on ajankohtainen.

Yhteisöt

Uusi oppikirja syntyy tai täydentyy yhteisöllisesti, joko opettajien yhteistyönä tai opettajien ohella asianharrastajien ja oppijoiden avustuksella.

Uusi oppikirja tukee kaikkiallista oppimista. Oppiminen ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Esimerkiksi kielten oppimisessa voidaan laajentaa perinteistä oppimista aitoihin verkkovälitteisiin kohtaamisiin ulkomaalaisten kanssa.

Sosiaalinen media täydentää verkostoineen oppisisältöjä. Asiantuntijaa voidaan haastatella esimerkiksi Twitterin välityksellä ja näin päivittää vaikkapa yhteiskuntaopin oppikirjatietoja.

Tekniset ratkaisut ja välineet

Uusi oppikirja asettaa tällä hetkellä erilaisia vaatimuksia teknisille käyttöliittymille. Osa sisällöistä vaatii avautuakseen tiettyjä käyttöjärjestelmiä. Oppijoiden omat laitteet ovat voimavara, mutta vaativat myös uudenlaista oppimisen organisointia.

Tekniikan rooli lapsen ja nuoren arjessa ja terveellinen käyttö ovat herättäneet paljon huolta. Näihin kysymyksiin kaivataan lisää tietoa ja ohjenuoria.

Ensimmäisissä uusimuotoisen oppikirjan käyttökokeiluissa on teknologian osalta usein toimittu tilanteessa, joissa jokaisella oppijalla sekä opettajalla on käytössään samanlaiset laitteet ja käyttöjärjestelmät. Jatkossa siirrytään tilanteeseen, jossa on käytössä useiden hankintakertojen aikana saatua laitekantaa.

Koulujen resurssit eroavat suuresti. On kehitettävä myös hyviä pedagogisia toimintamalleja siihen, miten pienellä ja kirjavalla laitekannalla toteutetaan monipuolista oppimista.

Toimintatavat

Monissa yhteyksissä on todettu asenteiden olevan suurin este opetusteknologian käytön lisäämisessä. EU:n tuore vertaileva tutkimus ESSIE osoitti Suomen osalta, ettei luottamus tieto- ja viestintekniikan opetuskäyttöön ja sen oppimista edistävään rooliin ole Suomessa vahvaa. Toisaalta jatko-opinnoissa, ammateissa ja kansalaisena jokainen tarvitsee yhä enemmän taitoja käyttää ja tuottaa sähköisiä sisältöjä.

Edellinen opetussuunnitelma ja nyt valmisteilla oleva vielä enemmän painottavat myös TVT:n monipuolista käyttötaitoa. Toimintakulttuurimuutokseen ajaa lukioissa sähköinen ylioppilastutkinto.

Suomessa on tyypillistä usein mennä äärestä laitaan. Vaarana voi olla, ettei nähdä TVT osalta sekä-että -mahdollisuuksia, mikä ehkä osaltaan on syynä vastarintaan.

On tärkeää tuottaa matalan kynnyksen toimintamalleja: vanhaa ja hyvää ei tarvitse hylätä ja silti uudet toimintavat voivat vakiintua. Toisaalta uuden tuominen vaatii jostain vanhasta luopumista, jotta ihmiset eivät kuormitu päällekkäisten toimintojen vuoksi.

Toimintatavoissa suunnitelun rooli painottuu. Oppimisen design on monelle vielä vieras lähestymistapa, vaikka tavallaan jokainen opettaja on implisiittisesti harjoittanut suunnittelua ja muotoilua aina. Yhdessä tekeminen vaatii tämän osaamisalueen vahvistamista ja näkyväksi tekemistä.

Suunnittelun työkaluille on kysyntää. ESSIE-tutkimuksen eräs tulos Suomen osalta oli, että opettajat kaipasivat pedagogisia malleja TVT:n käyttämiseen.

Pedagoginen johtaminen on ollut viime vuosina paljon esillä. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet pedagogisen johtamisen realiteetit. Rehtoreiden ja muun oppilaitosjohdon ajankäyttö kohdistuu valtaosin pedagogisten rakenteiden luomiseen ja ylläpitämiseen. Ajankäytöllisesti perehtyminen ja toimenpiteet pedagogisten käytänteiden johtamisessa jäävät vähemmälle. Opettajien autonomia on ollut paikkaamassa tätä. Nyt tuloksena on kuitenkin kasvavat erot oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten sisällä nimen omaa sähköisten oppisisältöjen ja työtapojen, kuten sosiaalisen median opetuskäytön, suhteen. Aihealue on työläs, moniulotteinen ja jatkuvasti muuttuva. Hankkeemme tavoitteena on auttaa ja tukea rehtoreiden suunnittelu- ja päätöksentekotyötä sekä pedagogisen käytänteiden johtamisessa.

Hanketoimijat

Hankevalmistelun aikana synenergiaa löydettu kolmen muun hankevalmistelun kanssa:

 

Tiedotukseen liittyvästä ja mahdollisesta muustakin vapaamuotoisesta yhteistyöstä (kuten osallistuminen pyöreän pöydän pedagogeihin) on alustavasti sovittu muutamien verkostojen ja organisaatioiden kanssa:

 

Lisäksi

Suomen eOppimiskeskuskuksen jäsenorganisaatiot ja Otavan Opistolla laajat verkostot.