Cambridgessa laskiaistiistaina 2017

Arvoisa ministeri Risikko,

Kirjoitan Teille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappina ja ensimmäistä kertaa elämässäni mielenosoitusta organisoivissa joukossa toimivana Suomen kansalaisena. Turvapaikanhakijoiden Rautatientorilla meneillään olevan mielenosoituksen lupailmoitus on tehty nimissäni – se on ollut pieni panokseni heidän pyrkimystensä tukemiseen.

 

Olen lukenut turvapaikanhakijoiden ja meidän suomalaisten tukijoiden toimintaa koskevia kannanottojanne viime päivien mediakeskustelusta. Helsingin Sanomien haastattelussa totesitte: "Kun äärikannat keskustelevat ja kaikki muut ovat hiljaa, se on vähän vakava juttu." (HS 17.2., linkki 1., kursivointi omani). Tällä perustelitte vierailuanne sekä turvapaikanhakijoiden että maahanmuuttovastaisen ryhmän mielenilmauksissa. Ajattelin, että kyse oli väärintulkintaan perustuneesta heitosta.

Eilen (27.2.) julkaistussa Iltalehden haastattelussa jatkoitte kuitenkin samalla linjalla. Tuossa jutussa puhuitte kahden "leirin" aiheuttamista turvallisuusriskeistä ja vastakkainasettelusta. Toimittaja oli iltapäivälehdelle tyypilliseen tapaan halunnut rakentaa haastatteluanne kehystämään kuvan "viikkokausia toisiaan kyräilevistä vastakkaisista mielenosoitusleireistä". (Linkki 2)

 

Luin tuota haastattelua erittäin huolestuneena. Puhuitte ilmeisesti tietoisesti "leireistä", vaikka kyse on mielenosoituksista, demokratiaan ja sananvapauteen oleellisesti kuuluvan kansalaisoikeuden toteuttamisesta. Näiden lausuntojenne vuoksi haluan tässä kirjeessä kertoa Teille, mitä turvapaikanhakijoiden mielenosoituksessa tapahtuu, kuinka se on rakentunut ja kuinka se vahvistaa suomalaista demokratiaa.

Alusta asti järjestäjät ovat pitäneet kiinteästi yhteyttä poliisiin. Tuo yhteys on edelleen vahva ja kaikki poliisin esittämät toiveet on toteutettu välittömästi. Poliisi on myös miltei päivittäin kiittänyt järjestäjiä sujuvasta yhteistyöstä. Tästä myös Helsingin Sanomat kirjoitti: "Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleiristä poliisilla ei ole huomautettavaa. 'Kaikki on mennyt hyvin ja sovitusti, ja yhteistyö poliisin kanssa on ollut todella hyvää.'" (Linkki 3.) Ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista vahvistaa asian Teille varmasti mielellään. Sisäministeriön arvokas tehtävä demokratiassa on turvata mielenosoitusoikeutta ja paikalla olevien ihmisten turvallisuutta. Tästä tehtävästä olemme koko mielenosoituksen ajan keskustelleet poliisin kanssa myönteisessä hengessä ja tilanneanalyysimme on yhtenevä.

Mieltään osoittavat turvapaikanhakijat ovat laatineet vaatimuksensa kirjallisesti (linkki 4) ja aikovat ymmärrykseni mukaan osoittaa mieltään niin kauan, kunnes nuo vaatimukset kuullaan ja niihin vastataan perusoikeuksilla ja ihmisoikeuksilla perustellen - mieluiten kirjallisesti. Mielenosoittajien joukossa on syvällistä yhteiskunnallista analyyttisyyttä, osaamista ja paneutumista ihmisoikeuksiin sekä turvapaikkalainsäädäntöömme. Me suomalaiset voimme oppia heiltä.

Arvoisa ministeri Risikko, kun rakennatte kansalaisille mielikuvaa toisiaan vastaan taistelevista leireistä, teette yhteiskunnallemme karhunpalveluksen. Luotte juuri sitä vastakkainasettelua, josta mielenosoittajia syytätte. Olen itse mielenosoittajana käyttänyt tuntikausia aikaa keskustellen maahanmuuttovastaisen mielenosoituksen edustajien kanssa. Keskusteluyhteytemme on varsin hyvä, vaikka se vaatiikin kaikilta osapuolilta paljon. Jaamme esimerkiksi syvän huolen Suomen elintasoeroista ja köyhimpien köyhtymisestä.

Toivon, ettette aseta meitä suomalaisia toisiamme vastaan. Kenraali Adolf Ehnrooth on todennut: "Älkää jakako tätä maata kahtia, se käy nopeammin kuin te arvaattekaan". Voimme kaikki edistää yhdessä tätä tavoitetta.

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta ympäröi rasistinen ja turvallisuutta uhkaava lieveilmiöliikehdintä. Minä olen saanut monta tappouhkausta ja kymmeniä vihaposteja päivittäin. Poliisi on ohjeistanut rikosilmoitusten tekemiseen aktiivisesti. Luotankin Suomen poliisiin ja sisäministeriön kykyyn turvata meidän Suomessa elävien henkinen ja fyysinen koskemattomuus.

Mielenosoitusoikeus on keskeinen sananvapauden muoto. Olen ylpeä siitä, kuinka pienessä ajassa epävakaista yhteiskunnista saapuneet turvapaikanhakijat ovat oppineet väkivallattoman demokraattisen päätöksenteon perusteet. He luottavat Suomen poliisiin ja yhteiskuntajärjestyksen korruptoitumattomuuteen. Toivon, ettette riko tuota luottamusta, vaan että voimme rakentaa yhdessä vahvempaa demokratiaa ja toimia Suomen parhaaksi.

Antamanne lausunnot leimaavat turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta tukevat tahot "äärikannaksi". Se on sivuuttavaa. Turvapaikanhakijoiden mielenosoitusta eri tavoin tukevia tahoja ovat esimerkiksi piispani Irja Askola, Helsingin seurakuntayhtymä, ortodoksinen yhteisö, Kiasma, Ateneum, Kansallisteatteri, kulttuurikeskus Caisa, yli sata tutkijaa ja professoria (linkki 5), lukuisat kansanedustajat, yrittäjät, taiteilijat ja kirjailijat. Minun on vaikea ymmärtää, miksi leimaatte oikeudenmukaisuutta ja yhteiskuntarauhaa rakentavat tahot, suomalaisen demokratian vahvistajat, äärikannan edustajiksi.

Mainitsitte, että vierailemalla mielenosoituksissa pyritte "lisäämään ymmärrystä". Me mielenosoittajat – niin turvapaikanhakijat kuin heidän suomalaiset tukijansa – pyrimme samaan. Tervehdinkin teitä näin laskiaistiistaina viime sunnuntain tekstillä, joka luettiin Suomen luterilaisissa kirkoissa kautta maan:  "Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu (...), ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Rakkaus ei koskaan katoa." (1. Kor 13)

Siunattua paastonaikaa toivottaen,

Pastori Marjaana Toiviainen

marjaana.toiviainen@evl.fi

 

LINKIT:

 

1. http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005093089.html

2. http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702272200077648_uu.shtml

3. http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005102661.html

4. http://demofi.blogspot.co.uk/2017/02/blog-post-demands.html

5.http://www.image.fi/image-lehti/yli-sata-tiedemaailman-vaikuttajaa-suomen-pakolaispolitiikkaa-pitaa-muuttaa