SÄÄDYT KESKIAJALLA

Neljä  säätyä

Keskiaika oli synkkä ajanjakso, jolloin oli monen näköisiä

Keskiajalla oli neljä säätyä [a]ne olivat Papisto, Talonpojat, Aatelisto ja Porvaristo.

Talonpoikien piti tehdä kovaa työtä ja vähän nuoremmat piti tehdä vähän kevyempää työtä.

Kaksi ensin mainittua muodostivat yläsäädyn, porvaristo ja maataomistavat talonpojat alasäädyn.Säädyillä oli asemaansa liittyviä erioikeuksia, esimerkiksi aatelista tai pappia ei saanut tuomita tavallisessa oikeusistuimessa. Alen

                       

Aatelistojen ja pappien asemJa oli hyvä. Heidän ei rarvinut lainkaan maksaa veroja. Huonoasema oli talonpojilla  heillä piti tehdä työtä ja maksaa veroja. Säätyjärjestelmä oli muuttumaton joten talonpoikien lapset kuuluivat talon-poikaissäätyyn mahdollista heillä ei ollut nousta ylempiin säätyihin paitsi joskus harvoin papisto Samu-Ville

Papisto.   

Papisto oli kirkon mukaan muiden säätyjen yläpuolella. Papit rukoilevat ihmisten puolesta, hoitaa jumalan palveluksia ja opettaa kristinuskoa muille ihmisille. He valvoivat etteivät ihmiset tee syntiä. Piispat elivät ylellisesti, mutta pappien elämä on tavallista. Papit eivät saaneet mennä naimisiin, joten pappi säätyihin tultiin muista säädyistä. Köyhä talonpoika saattoi nousta papistoo, jos hän voi käydä koulua. Viola

Oliko silloin jo anekauppaa? Kuka ne rahat sai?RAIJA kyselee

4) PORVARISTO

  Keskiajan loppupuolella tuli neljäs saaty, porvaristo. Siihen kuului kauppiaat ja käsityöläiset. Kauppiaat myivät esimerkiksi, puolaa,koruja,aseita ja kankaita. Käsityöläiset olivat varakkaita.

(MILKA) Ei mitään lisättävää.

 Munkit ja nunnat

- Myös munkit ja nunnat kuuluivat papistoon. Heille erinomainen paikka uskonnolliselle mietiskelylle ja työlle omistautumiselle oli luostari. He olivat myös hyvin oppineita, sillä vanhojen kirjoitusten lukeminen ja kopioiminen oli heille helppoa. He olivat tehneet köyhyyslupauksen, jonka ansiosta heidän elämänsä oli vaatimatonta. Köyhyyslupauksen tekeminen tarkoittaa, että he eivät kerää omaisuutta itselleen. Sanni

6) Akseli [b]keskiajalla kiisteltiin paljon vallasta heidän asemansa oli heikko sen takia he kouluttivat aseistettuja miehiä.Kuninkaat antoivat sotilaille pieniä maa alueita,keski ajalla ei käytetty rahaa.Kun kuninkaat jakoivat maitaan pienempiin alueisiin sitä kutsuttiin läänitykseksi.

7) Aleksi:

KUNINKAANVASALLI:Kuninkaanvasalli oli hallitsijalta läänityksen saanut sotilas. Hän lupasi uskollisuuden vallassaan toimittaa hallitsijalle sotilaita. Hän sai hallita palkkioksi saamaansa maa-aluetta vapaasti ja kerätä sieltä veroja. Verotulojen ja maaomaisuuden ansiosta kuninkaanvasalli rikastui ja saattoi rakennuttaa itselleen ison linnan. Kuninkaanvasalleja kutsuttiin kreiveiksi, herttuoiksi ja ruhtinaiksi. Aette

9) KUNINKAANVASALLI:  Ruhtinailla oli ongelma. Mistä he saisivat tarpeeksi sotilaita, jotka tuli lähettää kuninkaan palvelukseen? Ruhtinaat toimivat samoin kuin hallitsijat, kun he hankkivat sotilaita. He houkuttelivat sotilaat kuninkaiden palvelukseen ja antoivat heille pieniä maa-alueita. Kartanon omistajat olivat rikkaita, mutta eivät niin rikkaita kuin kreivit ja herttuat. Kartanonomistajat houkuttelivat ratsumiehia sotilaiksi ja antoivat heille myös maa-alueita. KIIA

10) HALLISTIJOIDEN ASEMA.allitsijoiden asema pysyi samana, vaikka he saivat sotilaita. He vaihtoivat maata sotilaisiin. Maa kasvatti ruhtinaiden valtaa. Ruhtinaiden hovi elämä oli leppoisampaa kuin hallitsijoiden. Olli

11) Matias: keskialan eurooppa oli tosi hajanainen. Yhtenäisiä valtioitaei juurikaan ollut, vaan maanosa oli jakaantunut lukuisiin kuningaskuntiin. Niiden rajat olivat epätarkkoja. Läänitys pieniin ruhtinaskuntiin, jotka puolestaan oli jakaantuneet vieläkin pienempiin osiin. Eri ruhtinaskunnissa oli omat lait ja tavat. Vain keisari Kaarle Suuren valtakunta nykyisen Ranskan alueelle oli yhtenäinen valtio varhaiskeskiajalla.

Hajanainen Eurooppa: Keskiajan jälkeen muodostui yksitellen valtioita. Valtioilla oli selvät rajat, niin kuin esimerkiksi Ranska, Espanja ja Ruotsi. Kuninkaan läänityksia seurasi se että maa-alueet laitettiin jakamalla vieläkin pienempiin ja pienempiin osiin. Europpa oli sen jälkeen hajanainen. Anni

13) Sonja:Talonpoikien raskas elämä.

Aateliset perustelivat talonpoikien huonon kohtelun näin: Talonpojat ovat sikoja, he elävät kuin siat. On ihan sama kuinka ison omaisuuden talonpoika kerää,  hänen isäntänsä saa viedä sen häneltä, sillä raha tekisi talonpojan vain hulluksi. Sen takia talonpojan isännän pitää antaa talonpojan elää köyhää elämää ja kokea kovia. Jos joku ei kohtele talonpoikia ankarasti niin silloin saattoi sanoa, että talonpojan isäntä olisi paha. Se isäntä, joka ei vie talonpojan rahoja heti, jos talonpoika on saanut rahaa niin on hullu. Kenenkään ei tarvitse surra talonpoikia, joiden isännät antavat talonpoikien elää köyhää elämää.

 

  1.      HALLITSIJAT      

   Heidän  asema ei vahvistunut, vaikka ne saivat uusia sotilaita,sillä hallitsijoiden oma  maa - alue oli pieni, kun he luovuttivat maataan ruhtinaille. Maa lisäsi ruhtinaiden valtaa. Usein he olivat hallitsijoiden kanssa päättämässä valtakunnan asioita ja sodasta. Rikkaiden ruhtinaiden hovielämä oli jopa parempaa kuin hallitsijoiden. (Viivi L. )

15) Talonpoikien asema keskiajalla

Säädyistä suurin oli talonpojat. Talonpoikien piti tehdä raskasta työtä, maksaa veroja ja tuottaa ruokaa ylempiin säätyihin kuuluville. Ylempiin säätyihin kuuluvien mielestä talonpoikien piti tyytyä kohtaloonsa, eikä heidän asemaansa kannattanut parantaa.

 Suurin osa talonpojista vuokrasi viljelemäänsä maata maanomistajalta, eikä siis omistanut sitä itse. Vuokran saattoi maksaa peltotöinä, viljana, halkoina tai eläiminä.

 Alma

16) Neljä säätyä

Keski ajan aikana ihmiset jakautuivat neljään säätyyn: papisto, aatelisto, porvaristo ja  talonpojat. Talonpojat olivat allimmissa tasoissa. SItten oli porvaristo, papisto  ja ylimpänä aatelisto. Aateliston yläpuolella oli kunigas. Kunigas sai sotilaita antamalla aatelistolle maata ja he antoivat sotilaita vastapalvelukseksi.

                                                                  (Tuomas)

  1.  Talonpojat olivat kuin orjia, he olivat kaikista hunommassa asemassa. He joutuivat tehdä paljon töitä. Talonpojat pitivät säätyjakoa jumalan määräämänä. Jopa lapset tekivät töitä, mutta vähän kevyempiä.Aateliston ja papiston asema oli hyvä. Jos joku talonpojista ei tehnyt hommia niin rankaistiin. Arttu

18)    Keskiajan levottomat ajat

Keskiajan levottomina aikoina valtiaat kiistelivät keskenään. heidän asemansa oli heikko, sillä heillä ei ollut riittävästi sotilaita. Tämän vuoksi he houkuttelivat palvelukseensa aseistettuja miehiä. Rahaa ei keskiajan alkupuolella käytetty, joten halitsija antoi sotilaalle maa-alueen hallittavaksi sotapalveluksesta vastaan. Maa-aluetta kutsuttiin läänitykseksi. SAKU

 

19) Läänitykset

Kuninkaalta läänityksen saanut sotilas oli kuninkaansalli. Uskollisuuden vallassaan kuninkaanvasalli lupasi toimittaa sotilaita kuninkaalle. Palkkioksi vasalli sai kerätä veroja maa-alueeltaan ja hallita sitä vapaasti. Kuninkaanvasallit rikastuivat todella helposti verotulojensa takia Maa-alueeltaan ja olivat sen takia todella rikkaita. He saattoivat rakennuttaa suuria linnoja itselleen. Kuninkaanvasalleja kutsuttiin ruhtinaiksi, herttuoiksi tai kreiveiksi. TOMMI.

20) Läänitykset

Ruhtinas tarvitsi sotilaita toimitettavaksi kuninkaalle. Saadakseen sotilaita, ruhtinas toimi samoin kuin hallitsija. Hän houkutteli sotilaita palvelukseensa ja antoi heille maa-alueita hallittavaksi. Kartanonomistajat olivat rikkaita, mutta eivät yhtä rikkaita kuin esimerkiksi kreivit ja ruhtinaat. Kartanonomistajat houkuttelevat ratsumiehiä sotilaiksi. Hekin antoivat maa-alueita hallittavaksi ratsumiehille. Viivi V.

21) Venla: Hajanainen Eurooppa

                 Hallitsijoiden asema ei ollenkaan vahvistunut, vaikka he saivat lisää sotilaita, sillä maaomaisuus pieneni hallitsijoilla, kun he luovuttivat maata ruhtinaille. Maaomaisuuden kasvu lisäsi ruhtinaiden valtaa, ja he olivat joskus päättämässä hallitsijan kanssa valtakunnan asioista, kuten sodasta. Rikkaiden ruhtinaiden hovielämä oli joskus loisteliampaa kuin hallitsijoiden.

[a]Mikä Alen olisi hyvä otsikko sinulle? Siirrä oma nimesi loppuun ja muuta se kursiiviksi. Huomaatko yhtään virhettä?

[b]Keksikääpä omalle kappaleellenne otsikko nyt!