21.9.2007

AIKA P2 Kasvatus, koulutus ja yhteiskunta

Kasvatussosiologinen elokuva-analyysi jatkuu...

Auttaminen – ja kunnioitus

10. kohtaus / Joutomaa

17. kohtaus / Kontti

21. kohtaus / Soppajono

24. kohtaus / Baari

Sennett, Richard (2004). Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa. Vastapaino.

Kunnioitusvaje: ihmiset tarkastelevat toisiaan hankittujen ominaisuuksien näkökulmasta. Jos olet lukenut, sinua kunnioitetaan, ja jos olet rikas, voit ainakin ostaa kunnioitusta. Sennettiä kummastuttaa, miten kunnioitus voi kohdistua vain muutamiin arvostettuihin ”sankareihin” – ottaen huomioon, ettei kunnioitus maksa mitään ja sitä on olemassa rajaton määrä. Onko kyse nykymaailmaa vaivaavasta arvojen kriisistä? (Sennett 2004, 17.)

Miten herättää kunnioitusta ”väärin”?
-    Itsekasvatus eli omien mahdollisuuksiensa ja kykyjensä käyttö. Henkilö, joka ei kehitä lahjojaan, ei myöskään ansaitse kunnioitusta.
-    Itsestään huolehtiminen, omin avuin pärjääminen. Toisen tarvitseminen on häpeällistä. ”Pakkopärjäämisen eetos”
-    Omastaan antaminen. Welfare -> Helpware, hyväntekeväisyys
-    Sennettin mukaan kaikki nämä keinot perustuvat eriarvoisuuteen. (Sennett 2004, 73–74.)
-    Meritokratia = hankituilla ominaisuuksilla kartutetaan taloudellista ja sosiaalista hyvää (”mahdollisuuksien tasa-arvo”)

Entä, miten kunnioittaa toisia ”oikein”?

-    Vastavuoroisuus ja yhdenvertaisuus ja toisen huomioon ottaminen.
-    ”Autonomisuuden psykologia” eli sen hyväksyminen, mitä toisissa ei ymmärretä.
-    Kristillinen etiikka?
-    Esim. nykyiset palkkaneuvottelut, joissa jokainen eturyhmä yrittää ulosmitata sen, minkä pystyy? Edistääkö tämä kunnioitusta ja autonomisuuden psykologian kehittymistä?
-    Hajota ja hallitse?