7.9.2007

AIKA P2 Kasvatus, koulutus ja yhteiskunta

Lisätiedot:
www.kasvatussosiologia.wordpress.com


1. Kasvatussosiologisen tiedon lähteitä

Internet

Wikipedia:
http://en.wikipedia.org
http://fi.wikipedia.org

Blogit:
http://suoranta.wordpress.com

Kriittinen pedagogiikka:
Paulo Freire Research Center–Finland
http://paulofreirefinland.org

Lehdet

Yhteiskuntapolitiikka
http://yp.stakes.fi/FI/index.htm

Kulttuurivihkot
http://www.kulttuurivihkot.fi/

Kasvatus
http://ktl.jyu.fi/ktl/palvelut/julkaisemis/kasvatus

Sosiologia
http://www.sosiologia.fi/

Janus
http://www.sosiaalipoliittinenyhdistys.fi/janus/janus.htm

niin&näin
http://netn.fi/kauppa/

Hoitotiede
http://www.uku.fi/htts/hoitotiede.html

Kulttuurintutkimus
http://www.jyu.fi/kulttuurintutkimus/

Aikuiskasvatus
http://www.sivistys.net/

Nelli-portaali
http://www.tay.fi/laitokset/kirjasto/

Directory of Open Access Journals:
http://www.doaj.org/

Kustantajat

Gaudeamus
http://www.yliopistokustannus.fi/

Vastapaino
http://www.vastapaino.fi/



2. Yhteiskunta

Onko sitä? Missä se on, jos se on?
Margaret Thatcher: “There’s no such thing as society...”
http://en.wikiquote.org/wiki/Margaret_Thatcher

Kasvatus ja koulutus liittyvät aina erilaisiin aate- ja yhteiskuntajärjestelmiin. Viimeisten vuosikymmenten aikana - 1980-luvulta alkaen - ollaan Suomessa siirrytty hyvinvointivaltioajattelusta uusliberalistiseen ajattelutapaan. Siirtymä uusliberalismiin on ollut maailmanlaajuinen ja liittyy niin sanottuun taloudelliseen globalisaatioon.

Kasvatuksen ja koulutuksen kannalta tämä on merkinnyt muutoksia muun muassa siinä, minä koulutuksen merkitys ja tehtävät nähdään. Uusliberalismissa korostuu "koulutus kilpailuna" -näkemys, kunn taas hyvinvointivaltiomallissa koulutus nähtiin yhtenä "mahdollisuuksien tasa-arvon" takaavana perusoikeutena.

Yksilö, yhteisö, sosialisaatio

Kasvatussosiologisesta näkökulmasta kasvatuksessa on kysymys yhteisöön ottamisesta eli sosialisaatiosta. Sosialisaatio voidaan määritellä seuraavaan tapaan:

"Sosialisaatio on se sukupolvien välinen vuorovaikutustapahtuma, jonka tuloksena uusi sukupolvi valmistautuu toimimaan yhteiskunnan eri tehtävissä ja kehittämään niitä edelleen sekä tulemaan osalliseksi yhteisön kulttuurista ja kykeneväksi kehittämään sitä edelleen" (Takala, Uuden sukupolven vaihtoehdot, 1974, s. 17).

Määritelmä on yleinen ja perustuu tietynlaiseen kehitysoptimismiin. Toisaalta sosialisaation merkitys liittyy aina yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja yhteiskunnallinen järjestelmä määrää sosialisaation suunnan ja sisällön. Esimerkiksi autoritaarisissa tai totalitarismia muistuttavissa järjestelmissä sosialisaatio muistuttaa indoktrinaatiota. propagandaa tai muuta niiden tapaista pakottamista. Kuinka vapaasti demokraattisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa kasvatetaan ja koulutetaan? Kuinka vapaaksi niissä voi kasvaa?

Yhteiskunnan voi tunnistaa erilaisista suhteellisen vakiintuneista instituutioista, kuten lainsäädännöstä, poliittisesta päätöksentekojärjestelmästä, julkisesta hallinnosta ja koulutusjärjestelmästä. Mutta miten muuten yhteiskunta "on olemassa" kuin erilaisina "yliyksilöllisinä" järjestelminä? Tuotammeko myös me yhteiskunnan omalla päivittäisellä toiminnallamme?

Millaiseen sosialisaatioprosesseita olet itse kokenut? Millainen oli lapsuuden kotisi sosialisaatio? Entä miten ja mihin koulu sosiaalisti sinua?

Koulutusjärjestelmä sosiaalistaa tiettyyn systeemiin tai kulttuuriin. Ja myös yliopisto on osa tätä yhteiskunnallista sosialisaatiojärjestelmää; sen merkitys on jopa kasvanut kun vaaditaan "huippuosaamista" ja "huippuasiantuntijoita". Mutta onko sivistyksellinen ajattelutila mahdollisesti kaventunut sitä mukaa kun koulutuksen tehokkuutta, opintoaikojen lyhentämistä, "läpivirtausta" ja työelämään valmistumista on korostettu? Mitä voit päätellä asiasta lukemalla yliopistomme rehtorin avajaispuheen ?

Alkuyhteisöt (Gemeinschaft)
- Luontoyhteys
- Yksilöttömyys
- Kurinyhteiskunnat (Foucault)
- Kasvatus ja sosialisaatio: lapset oppivat vanhemmiltaan

Teolliset yhteiskunnat (Gesellschaft)
- Ulkoaohjautuva ihminen (Riesman, The Lonely Crowd)
- Kontrolliyhteiskunnat (Foucault)
- Kollektivismi
- Kasvatus ja sosialisaatio: lapset ja vanhemmat oppivat
ikätovereiltaan

Jälkiteolliset yhteiskunnat
- Sisältäohjautuva ihminen
- Halu- ja kulutusihminen
- ”Vapauden valtakunta”
- Individualismi
- Kasvatus ja sosialisaatio: vanhemmat oppivat myös lapsiltaan

Valtio, markkinat ja kansalaisyhteiskunta

Kasvatussosiologian lähtökohta: kansalaisyhteiskunta

Seuraavaa huomautusta voi pitää myös kasvatussosiologisen tutkimuksen ja pohdinnan lähtökohtana:

"Siinä missä taloustieteen lähtökohtana ovat markkinat ja niiden laajentuminen ja politologialla vastaavasti valtio ja pyrkimys poliittiseen vakauteen, sosiologian lähtökohtana on kansalaisyhteiskunta ja sosiaalisen ulottuvuuden puolustus. Markkinoiden tyrannian ja valtiodespotismin aikoina sosiologia - ja erityisesti - sen julkinen ulottuvuus - puolustaa ihmisyyttä." (Burawoy 2006, 281.)